Etelä-Kymenlaakso

Äärimmäisyyksiä laidasta laitaan.

Seppo Häkkinen(ylänurkka 07.08 )pohti äärioikeiston nousua eurooppalaisissa demokratioissa.
Seppo Häkkisen pohdinnasta jäi kuva joko musta tai valkoinen, kaksi vaihtoehtoa joko ollaan syvästi monikulttuuriuskovaisia tai sitten äärioikeistoa. Kaikki ne jotka eivät ole hairahtuneet monikulttuuriuskontoon ovat sitten verrattavissa 30 luvun kansallissosialisteihin.

Kansallissosialistisessa Saksassa oli vallalla käsitys: yksi valtio yksi kansa yksi johtaja.
Monikulttuurisessa Euroopassa ideologia on sitten toinen äärilaita monta valtiota, mahdollisimman monia kansallisuuksia ja vähemmistöjä eikä lainkaan selkeää johtajaa (joku epämääräinen eliitti johtaa).
Jopa suomen lakiin on kirjattu termi joka estää uusien vähemmistöjen assimilaation ja integroitumisen suomalaiseen yhteiskuntaan.

Lakiteksti on seuraava ”kotoutumisella maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen” Ketä tämä palvelee?

Eli tavoite on luoda Suomeen kieli ja kulttuuri enklaaveja, monissa Eurooppalaisissa valtioissa tämä on johtanut ghettoutumiseen. Näissä enklaaveissa vallitsee sitten omat lait ja niiden johtoon valikoituu sitten kaikesta kovaäänisempi, röyhkein ja usein rikollisin aines.

Se mitä Seppo Häkkinen nimittää käytöstapansa siistinyt kansallissosialistiksi, ei vastusta maahanmuuttoa joka tähtää assimilaatioon ja integraatioon. vaan väkisin luotua ”me vastaan he” - luokitus, jossa väestöryhmät pidetään erillään ja niiden ainoa keskinäinen kosketus kulkee sosiaalitoimistojen kautta. Tätä emme ymmärrä.

Itse en kannata äärinationalismia enkä myöskään äärisuvaitsevaisuutta.
On myös merkille pantava, että moni maahanmuuttaja haluaa assimiloitua ja integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja kannattaa niitä arvoja jotka Seppo Häkkisen mielestä ovat kansallissosialistisia.

Esimerkkinä voidaan pitää kesäkuussa jalustalle nostetut kuusi maahanmuuttajataustaista, jotka pyrkivät kaiken muun apartheidin lisäksi luomaan erillisen siirtolaisparlamentin. Hanke sai laajaa julkisuutta, koska se sopi monikulttuuriuskontoon.

 
Sitä että maahanmuuttajien alulle panemaan hanketta vastustavaan adressiin, on lyhyessä ajassa tullut yli 600 nimeä, ei noteerata missään. Asian voi tarkistaa seuraavasta osoitteesta, http://www.russian.fi/adressi/?lang=2

Van Wonterghem Freddy
Perussuomalaiset

9.8 2010

Seksuaalisuuttaan ei tarvitse alleviivata

Pääkirjoituksessaan 8.7 otti paikallinen lehti kantaa viikonloppuna Helsingissä tapahtuneeseen, homojen kulkuetta vastaan suunnattuun kaasuiskuun. Väkivallan käyttö puolustuskyvyttömiä kohtaan on aina väärin, vaikka varmasti Porvoon nakkikioskisurmat olisivat tarjonneet paljon vakavammankin aiheen kirjoittaa viharikoksista. Siellähän etniseen vähemmistöön kuulunut mies teloitti julmasti valtaväestöä.

Pridekulkuetta vastaan suunnattu kaasuisku sai sateenkaariväen kyynelehtimään. Minua järkytti enemmän se, että iskun uhreiksi oli joutunut myös alle kolmevuotiaita lapsia. Siis järkytti se, että joku vie noin pieniä lapsia tuollaiseen tilaisuuteen. Aivan sama olivatko itse kulkueessa, vai katsomossa. Seksiasiat on aikuisten juttu. Kuvista päätellen tapahtumalla on ollut myös verraten poliittinenkin merkitys ja erään puolueen ilmapalloja vilkkui taajaan. Lasten ja poliittisen asian yhdistäminen on ällöttävää sekin. Tuollaiseen tilaisuuteen jälkikasvuaan vievät eivät ansaitsisi seksuaalivähemmistöille ajamaansa adoptio-oikeutta. Biologisen lapsen voi valitettavasti yhä vieläkin hankkia näköjään kuka tahansa.

Rehellisesti ottaen en ymmärrä, miksi tuollaisia homoparaateja on järjestettävä. Niiden sanomahan kuitenkin on se, että halutaan vain samoja oikeuksia ja samaa suhtautumista, kuin mitä normaalitkin ihmiset saavat? Heterona olemiseen kuuluukin olennaisena osana juuri se, että ei joka käänteessä alleviivata sitä, että minä olen hetero, kunnioittakaa ylpeyttäni olla mitä haluan. Miltäpä kuulostaisi joku heteromarssi Helsingissä?

Henkilökohtaisesti olen tässä asiassa hyvin vapaamielinen. Suhtautumiseni homoihin on suunnilleen samaa luokkaa kuin Jehovan Todistajiin. Tehkööt mitä haluavat, mutta minun luukustani sitä vartiotornia on turha yrittää sisälle tyrkätä. En myöskään halua katsoa asian julkista esillepanoa.

On eräs asia jossa homot ja heterot ovat valitettavan epätasa-arvoisessa asemassa. Jos kaksi miestä, tai kaksi naista muuttaa yhteen asumaan, eivät toisen osapuolen saamat tulot mitenkään vaikuta Kelan tai muiden yhteiskunnan tukiverkostojen avustuksiin. Sen sijaan jos mies ja nainen asuttavat samaa ruokakuntaa, katsotaan heidät aina avopariksi. Tällöin toisen osapuolen saama palkka vaikuttaa myös tämän toisen henkilön saamiin avustuksiin, vaikkei näiden kahden välillä mitään suhdetta olisikaan. Mielestäni seksuaalista tasa-arvoa ajavien pitäisi ottaa tämäkin asia huomioon.

Juho S.A. Eerola

Perussuomalaiset

Vanhasella Stalinin tavoitteet

Perussuomalaisten raju kannatuksen kasvu on rokottanut erityisesti demareita ja keskustaa. Sdp on reagoinut tapahtuneeseen terävöittämällä politiikkaansa ja siirtynyt esimerkiksi maahanmuuttonäkemyksissään perussuomalaisten linjoille. Keskustan väistyvä puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen sen sijaan kulkee varjojen mailla.

Vanhasen viime päivien lausunnot Karjalan palautumisesta Suomen yhteyteen, jos raja hävitetään, ovat käsittämättömiä. Yhtä lailla Karjala kuuluisi ”meille”, jos Neuvostoliitto aikanaan olisi onnistunut tavoitteissaan valloittaa koko Suomi. Kiitos sotaveteraanien, näin ei tapahtunut.

Ulkoministeri Aleksander Stubbin (kok.) viisumivapauspuheet yhdistettyinä väistyvän pääministerimme horinoihin Suomesta ilman itärajaa ovat vaarallista puhetta. En tiedä onko Vanhanen nuoruudessaan saanut yliannostuksen John Lennonin kappaleesta Imagine, mutta aikamoisissa harhakuvitelmissa hänkin tuntuu elävän.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on vaatinut tarkempia selvityksiä venäläisten epämääräisistä maakaupoista itärajalla sijaitsevien, puolustushallinnon kannalta tärkeiden kohteiden läheisyydestä. Asialle on siis viimeinkin alettu vaatimustemme mukaisesti heräämään. Toivottavasti tätä hyvää kehitystä ei Vanhasen rajoja rikkovalla politiikalla nyt murreta.

Rajat ovat rakkautta ja rakkautta pitää vaalia vaalien alla Vaalimaallakin. Ainoa oikea tapa palauttaa Karjala Suomen yhteyteen, on siirtää sitä rajaa sinne, missä se oli ennen kuin Stalin yritti toteuttaa sitä samaa rajattomuutta, kuin ministeri Vanhanen nyt.

Juho S.A. Eerola

Kotkan Perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja

Suomi toimii kuin vastuuton kyyppari

Jos minulla olisi kapakka, saattaisin joskus saada asiakkaikseni päihtymystarkoituksessa olevia henkilöitä. En tietenkään tarjoilisi heille. Saattaisi myös tulla eteen tilanne jossa joku, kaikki rahansa tuhlannut huonokuntoinen ressukka, olisi yhä edelleen janoinen. Hän voisi jopa pyytää lainaa minulta, kapakan omistajalta. Tässä kohdin alkoholilaki on yksiselitteinen. En saisi omaa bisnestä edistääkseni lainata rahaa huonoon jamaan ajautuneelle asiakkaalle. En edes tiskin ali.

Suomen valtio toimii kuin vastuuton kyyppari. Valtionvarainministeri Jyrki Katainen (kok.) perustelee Kreikalle maksettavaa apupakettia puhtaan itsekkäästi, eli Suomen bisneksien turvaamisella. Jos Jyrki Katainen olisi kapakoitsija, saisi hän vähintään varoituksen lupaviranomaisilta.

Tänä keväänä on SDP:n suunnasta kuulunut kääntyvien tuulitakkien kahinaa. Olen ollut erityisen ilahtunut tarkentuneesta otteesta niin maahanmuuttopolitiikan, kuin tämän Kreikan apupaketinkin suhteen. Ainoa mistä voi piikikkäästi muistuttaa, on se kuinka nimenomaan Paavo Lipposen (sd.) ansiosta Suomi rahaliittoon johdettiin. Silloin tiedettiin varsin hyvin, millaisia banaanitasavaltoja nuo Välimeren euromaat todellisuudessa ovat.

Yhteisestä talousalueesta on kieltämättä ollut myös hyötyä. Olisi vain tarkemmin pitänyt miettiä, ketä otetaan mukaan. Pohjoismaat yhdistetyllä Saksalla ja Hollannilla, olisi ollut ja olisi edelleenkin riittävän vahva taloudellinen yhteismarkkina-alue, joka halutessaan voisi avustaa Baltiankin Hansakuntoon. Jos valuuttakriisi etenee muihinkin Välimeren maihin, joudumme miettimään tällaisiakin ratkaisuja. Toivottavasti nyt ei kuitenkaan tarvitse Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan väliltä arpoa.

Eurokriisi on -laulukilpailut lähestyvät. Ruotsi voi vielä valita Waterloon ja Money, money, moneyn väliltä. Suomen kohdalla alkaa tuntua siltä, että mikä laulaen tuli se viheltäen menee, vaikka jollain rikkaalla lordilla ehkä hyviä muistoja Ateenasta olisikin. Maksamalla miljarditukea Kreikalle, pääsee Suomi kuitenkin viimein lupaamaansa 0,7 % kehitysaputavoitteeseen ja voinee näin ollen luopua muusta kannetun veden Kankkulan kaivoon kantamisesta.

Juho. S.A. Eerola.

Kotkan Perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja

Internetin sananvapautta ei saa kahlita.

Maahanmuutto- ja Eurooppaministeri Astrid Thors (rkp.) esittää rajoituksia internetin keskustelupalstoille. Erityisesti ministeri Thorsin hampaisiin on joutunut maanmainio Suomi24 palsta, jolle Thors haluaisi päätoimittajan rajoittamaan mielipiteenvapautta ja ilmaisuvoimaa. Vuosi sitten Kotkan kaupunki teki samansuuntaisen ratkaisun ja katkaisi väliaikaisesti yhteyden kaupungin koneilta Suomi24 palstalle.

Sananvapaus ei Suomessa, eikä koko maailmassa, ole koskaan toiminut näin hyvin, kuin nyt internetin aikana. Jokainen ihminen saa sanansa julkisuuteen ilman, että sitä kukaan poliittisin, tai muin perustein pääsee sensuroimaan. Internetin sananvapauden kahlitseminen kuuluu Valko-Venäjän ja Pohjois-Korean kaltaisten diktatuurien ohjelmistoon. Ei vapaaseen ja demokraattiseen Suomeen.

Minä olen saanut tappouhkauksia internetissä. Minusta on myös levitetty perättömiä juttuja ja sellaisia tosijuttujakin, joista itse mieluummin olisin hiljaa. Toisaalta, olen saanut tuhansia lukijoita kirjoituksilleni ja olen onnistunut herättämään keskustelua sellaisistakin aiheista, joista kaikki perinteiset mediat eivät yhtä suorin sanoin ole antaneet minun kirjoittaa.

Kotkalaisessa poliittisessa elämässä eräs vaietuksi haluttu irtisanomistapaus ja kaupungin epäselvät maakauppa-aikeet venäläisten kanssa saatiin kansan tietoisuuteen aivan eri tavoin, kun oli mahdollisuus ilman ennakkosensuuria kertoa totuus.

Väitetään, että internetin nimettömillä keskustelupalstoilla levitetään sellaisia huhuja, jotka eivät pidä paikkaansa. Tämä on aivan varmasti totta. Valheella on kuitenkin lyhyet jäljet ja sellainen savu jossa ei ole tulta alla, ei kauas kanna. Valhe on helppo todistaa valheeksi ja huhu perättömäksi. Tiedän sen hyvin, koska olen itse top 10 joukossa, Kotkan eniten netissä pilkattujen henkilöiden listalla. Tästä syystä Thorsin ja Kotkan kaupunginkin sensuuriyritykset arveluttavat minua. Jos kaikki on kunnossa ja keisarilla uudet vaatteet, niin mitä sitä vapaata kansalaiskeskustelua kahlitsemaan?

Juho S.A. Eerola

Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas, Kotka

Suomi ja pohjoiset luonnonvarat. 

Vuonna 1878 purjehti suomalainen naparetkeilijä Adolf Erik Nordenskiöld ensimmäisenä ihmisenä maailmassa läpi vaikean ja vaarallisen Koilisväylän. Hankalissa olosuhteissa Vega laivalla tehty matka Euroopasta Aasiaan kesti yli 13 kuukautta.

Kulunut runsasluminen ja kylmä jäätalvi ei poista sitä tosiseikkaa, että sitten Nordenskiöldin päivien, ovat talvet lauhtuneet. Ilmaston lämpeneminen on tilastollinen fakta riippumatta siitä, onko ihmisen toimilla sen syntymiseen tai hillitsemiseen mitään merkitystä. Erityisen selvästi tämä kehitys näkyy juuri napa-alueiden läheisyydessä. Koilisväylän arvioidaan tulevaisuudessa olevan sulan läpi vuoden.

Pohjoisten jäälakeuksien alla piilevät mittaamattomat luonnonvarat. Öljyn ja kaasun perinteiset tuotantoalueet ehtyvät ja katseet siirtyvät ennen luoksepääsemättömien alueiden suuntaan. Pohjoisnapaa ympäröiviä merialueita hallinnoivat tällä hetkellä Norja, Tanska, Kanada, USA ja Venäjä. Ne tulevat myös keräämään suurimman potin, kun alueen rikkaudet kerran tulevat käyttöön. Aluevesistä on hieman jo kiisteltykin, erityisesti Norjan ja Venäjän kesken.

Ennen Toista Maailmansotaa oli Suomi-neidolla kaksi käsivartta ja Petsamon myötä yhteys Jäämerelle. Jos se alue edelleenkin kuuluisi Suomelle, sijoittuisivat Norjan ja Venäjän nyt kiistelemät alueet Barentsin merellä jotakuinkin Suomen aluevesille.

Venäjällä on viime aikoina esiintynyt liikehdintää sen suuntaan, että osa Suomelta sille lainassa olevilla alueilla nykyisin asuvista ihmisistä haluaisi tulla liitetyksi takaisin Suomen yhteyteen. Viimeksi näin on tapahtunut Sortavalassa, Laatokan Karjalassa. Virallinen Venäjä ei tietenkään ole ajatukselle lämmennyt, mutta entäpä jos Venäjä itse hyötyisikin palautuksesta jotenkin?

Jos Venäjä palauttaisi Petsamon alueen Suomelle, ei Norjalla enää olisi kahta sanaa niistä alueista, joita se nyt itselleen hamuaa. Ne olisivat selkeäsi Suomen merialuetta. Venäjälle pienen liuskan menettäminen Kuolan niemimaalta ei olisi mikään tappio, jos Suomi vastaavasti omalta osaltaan lupaisi ajaa joitakin Venäjän pyrkimyksiä vaikkapa Euroopan Unionin suuntaan. Napa-alueiden Nato-maiden maiden kanssa voisi Suomi hyvinkin toimia erilaissa neuvotteluissa Venäjän puolueettomana kumppanina ja edistää sen rauhanomaisia pyrkimyksiä.

Pääsy arktisten alueiden öljy- ja kaasukentille olisi Suomen EU-politiikan kannalta jättipotti. Kaikenlaisista maatalouden vuoristotuista olisi paljon helpompi neuvotella, kun unionin rikkaimmat energiavarat olisivat meidän hallussamme.

Taantuvan Itä-Lapin työllisyydelle läpi vuoden jäättömänä pysyvä Petsamon satama olisi todellinen piristysruiske. Merimatka Euroopasta Aasian kasvaville markkinoille lyhenisi tuhansia kilometrejä ja Suomi olisi unionin lähin valtio suhteessa Japaniin, Kiinaan ja Koreaan. Transiton kauttakulku Aasiasta Eurooppaan ja päinvastoin tapahtuisi vuosisatamme puoleenväliin mennessä lähes kokonaisuudessaan Suomen kautta. Enää emme olisi periferia, vaan portti maailmaan. Sama pätisi Pohjois-Amerikankin liikenteeseen.

Edelleen, jos Petsamon alue ja ehkä ainakin osa muita luovutettuja alueita palautettaisiin, saisimme herkullisen mahdollisuuden teollisuutemme säilyttämiseen. Enää ei raskaan teollisuutemme tarvitsisi halvempien työvoimakustannusten perässä haikailla kaukomaille, vaan ainoastaan Pariisin rauhan rajojen yli Karjalaan. Alue siis nostaisi itse oman elintasonsa, ilman pelkoa suomalaisen sosiaaliturvan valumisesta uusien kansalaistemme taskuihin.

Suomen valtionjohdon ei nyt tulisi olla ennakkoluuloinen. Venäjä tarvitsee liittolaisia ja sillä on paljon intressejä Euroopan, sekä Pohjois-Amerikan suuntaan. Suomi voisi tarjota auttavan kätensä. Alustavat neuvottelut ainakin Petsamon alueen palauttamisesta on syytä hiljalleen aloittaa. Pieni tippa kuolaa ei isolle karhulle ole menetys eikä mikään.

 12.2 2010

Juho S.A. Eerola

Kotkan Perussuomalaiset ry.n puheenjohtaja

Perussuomalaisten vuonna 2007 hyväksytyn vaaliohjelman mukaan rikoksiin
syyllistyneet maahanmuuttajat on karkotettava. Perussuomalaiset olivat
siis jo silloin varoittamassa. Nyt, kun on syntynyt ruumiita on myös
hallitusrintama herännyt. Pidän oikeastaan populistisena sitä, että nyt
kauppakeskus Sellossa tapahtuneen joukkomurhan jälkeen hallitus
pääministeriä myöten heräsi ihmettelemään miksi aiemminkin rikoksiin
syyllistynyttä ampujaa ei oltu karkotettu. Mikäli katsoo Selloin
ampujan aiempaa rikosrekisteriä on pakko todeta, että huomattavasti
raaempiakin rikoksia tehneitä maahanmuuttajia on jätetty ja jätetään
karkottamatta. Hallituksen herääminen ongelmaan onkin vain tekopyhää
jeesustelua, sillä erilaisten 80-vuotiaiden mummojen tapaukset ovat
osoittaneet, että karkottaminen ei kuitenkaan ole ollut mahdotonta,
vaan sitä on voinut ja olisi voinut tehdä jo aiemminkin. Suomesta
kuitenkin karkotetaan lähinnä mummoja ja erilaisiin raiskauksiin ja
väkivaltarikoksiin syyllistyneitä taas kohdellaan silkkihansikkain.

Voi vain spekuloida olisiko Sellon tragedia jäänyt tapahtumatta, jos
karkotuskäytäntö olisi ollut tiukempaa, kuten se voi jo nykyisenkin
lain mukaan olla. Tekijän taustalla ja hänen kulttuuriinsa kuuluvilla
kunniakäsityksillä voi hyvinkin olla tekemistä tapahtumien kanssa,
mutta toisaalta samanlaisia käsityksiä esiintyy muissakin kulttuureissa
eikä niiden pohjalta voi yleistää yksilön käyttäytymistä. Suomen
oikeuslaitos on kuitenkin aiemmissa päätöksissään ottanut huomioon
rikoksen tekijän etnisen ja uskonnollisen taustan tuomiota lieventävänä
asianhaarana. Onkin käsittämätöntä miten etninen tai etenkään
uskonnollinen tausta voi olla lieventävä asianhaara: Olisivatko
katolisessa kirkossa ilmenneet lasten hyväksikäytöt vähemmän
tuomittavia, jos niitä ovat tehneet pappeja korkeammin uskovaiset
piispat?

On täysin mahdotonta ennustaa milloin joku yksilö pimahtaa ja ryhtyy
vastaaviin tekoihin. Vastaavaa voisi tehdä myös joku kantasuomalainen
Raamattu kädessä ja periaatteella ?silmä silmästä, hammas hampaasta? ja
onkin kysyttävä muistettaisiinko etninen ja uskonnollinen tausta
silloin lieventävänä asianhaarana? Vaikka maahanmuuttopolitiikassa
paljon arvosteltavaa onkin pitäisin vääränä ja liikaa mutkia
oikaisevana väittää, että Ibrahin Shkupollin teot olisivat
maahanmuuttopolitiikan suoraa seurausta. Maahanmuuttojärjestön
puheenjohtajana kuitenkin väitän, että olisi myös maahanmuuttajien oma
etu mikäli Suomi karkottaisi rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat
pilaamasta oman yhteisönsä mainetta Suomessa, sillä nämä samat yksilöt,
jotka rikoksia tekevät, usein myös terrorisoivat ja pitävät pelkoa yllä
omissa etnisissä ja uskonnollisissa ryhmissään. Näiden ryhmien johtoon
valikoituu useimmiten juuri tuo äänekkäin,röyhkein ja
fundamentalistisin aines, joka näkee kaiken yhteiskuntaan sopeutumisen
uhkana omalle kulttuurilleen. Ryhmän sisäisen painostuksen kohteeksi
joutuneet, usein juuri ne maltillisimmat ja yhteiskuntaan
sopeutumishalukkaimmat, eivät tämän vuoksi yksinkertaisesti uskalla
kertoa viranomaisille tilanteestaan, saati sitten kertoa ryhmänsä
jäsenten tekemistä rikoksista. Syynä tähän pelkoon on perinteisen
viranomaispelon lisäksi heikon kielitaidon vaatima tulkkausavun tarve;
tulkkikin näet kuuluu usein samaan etniseen ryhmään ja voi hyvinkin
saattaa tietoonsa tulleet asiat edelleen johtoportaan korviin.

Edellä mainitut seikat huonontavatkin voimakkaimmin juuri
rauhallisten, lainkuuliaisten ja sopeutumista haluavien
maahanmuuttajien asemaa ja tästä syystäkään Suomen ei pitäisi tarjota
turvaa rikollisille maahanmuuttajille.

Freddy Van Wonterghem
Kotkan kaupunginvaltuutettu PS
Maassa maan tavalla ry.n puheenjohtaja

Tapaus: Ulkomaalaisten rikollisuus 



Uusi vuosi, uudet kujeet kuuluu kulunut sanonta. Viime vuoden lopetus oli sitä luokkaa, että totisesti toivon että jotakin uusia kujeita keksittäisiin myös valtiovallan taholta. Koko vuoden kiihkeänä vellonut maahanmuuttokeskustelu sai ikävän leiman holtittoman maahanmuuton puolestapuhujien otsaan, kun Kosovolaislähtöinen Ibrahim Shkupolli surmasi Espoossa yhteensä viisi ihmistä. Surman tarkempia taustoja ei vielä ole kirjoitushetkellä tiedossa, mutta ilmeisesti iltapäivälehtien mukaan kyseessä on jonkinsortin mustasukkaisuudesta johtunut kunniamurha.

Ylen uutiset tarttuivat tapahtuman johdosta syyttämään kantaväestöään. Tarkemmin sanottuna loanheitto kohdistui internetin keskustelupalstoihin. He tyrmäsivät lepsua maahanmuuttopolitiikkaa ja epäonnistunutta karkoitusjärjestelmää kritisoineet keskustelijat. Otsikoksi saatiin raflaava “Keskustelupalstat täyttyivät erittäin rasistisista kommenteista”. Toki jokaiseen joukkoon mahtuu myös höyrypäitä, joidenka mielipiteet ovat vielä kärkkäämpiä kun toisten. Yhden Yleisradion mainitseman foorumin, murobbs:n, keskusteluja seuranneena ja vakituisena käyttäjänä voin kuitenkin sanoa ettei mitään suurten joukon toimesta tapahtunutta ylilyöntiä näkynyt, toisin kuten Yle väittää. 

Nykyinen maahanmuuttopolitiikkamme on järkyttävää. Samalla kun ulkomaalaislain perusteella karkoitamme 65-vuotiaita vanhuksia kotimaihinsa annamme taparikollisten, jotka eivät rikollisen taustansa takia ole edes kelvollisia saamaan Suomen kansalaisuutta, asua edelleenkin maassamme. Shkupolli ja hänen aiemmat rikoksensa eivät edes ole siitä pahimmasta päästä, lähelläkään. Googlettakaa esimerkiksi nimi Abdigadir Hussein.

Faktaa on se, että esimerkiksi Helsingissä asuvista 8,3% on ulkomaalaisia. Yhtä lailla faktaa on se, että 2000-luvulla ulkomaalaiset ovat Helsingissä tehneet 14% murhista, 18% törkeistä pahoinpitelyistä, 32% ryöstöistä ja peräti 41% raiskauksista. Eli toisen ihmisen henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista ulkomaalaistaustaisilla on räikeä yliedustus. Erittäin huomattava osa näistä rikoksentekijöistä on muualta kotoisin kun Länsi-Euroopan maista. Tämä ei ole pelkästään Suomea koskeva ongelma, vaan samaan on törmätty muissakin Euroopan maissa.

Avoin kysymys maahanmuuttoministeri Thorsille kuuluukin: Miksi emme karkoittaisi rikoksiin syyllistyneitä ulkomaalaisia takaisin mistä ovat tulleetkin? Valtion on kuitenkin tarkoitus suojella omia kansalaisiaan. Eikö todellakaan luvaton aseiden hallussapito, pahoinpitely, toisen ihmisen henkeen kohdistuva uhkailu, lähestymiskielto, epäily laittoman maahanmuuton järjestämisestä ym. riitä syyksi karkoittamiselle?

Helsingin Sanomat esitteli muuten viime vuoden lopulla tutkimuksen, jonka mukaan Lapissa tapahtuu henkirikoksia enemmin kun missään Keski-Afrikassa. Niinikään Aamulehden toimittaja Taneli Heikka oli löytänyt tilaston, jonka mukaan Kosovo on henkirikostilastoissa yhtä vaarallinen paikka kun Suomi. Näiden tutkimusten valossa onkin siis mielestäni täysin perusteltua miettiä Suomen roolia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottajana uudestaan. Emmehän me voi taata heille turvallisia olosuhteita.

 2.1.2010  - Janne Nyholm

Sveitsin tahto

Seppo Häkkinen on vähän turhan huolissaan Rukouskutsutornien
rakennuskiellosta Sveitsissä.
Ensinnäkin minareetteja ei Sveitsissä, eikä monissa muissakaan maissa
käytetä siihen alkuperäiseen tarkoitukseen, rukouskutsu hoituu
tekstiviestillä.
Kun Turkin pääministeri Erdogan sanoo, että minareetit ovat islamin
miekan symboleja se antaa niille suvaitsemattoman ja aggressiivisen
merkityksen.
Suvaitsemattomuutta edustaa Hannu Eklundin heimosisko Soile Lautsin
ajama krusifiksi kielto Italiassa.
Seppo Häkkisen mielestä ne jotka eivät alistu maahanmuuttajien
oikkuihin ovat sitten äärioikeistoa. Kun
Italiassa kaikki puolueet äärioikeistosta äärivasemmistoon ja kaikki
siitä väliltä nousivat vastustamaan
tätä EU:n tuomioistuimen päätöstä, se kai on Seppo Häkkisen
tulkinnan mukaan äärioikeiston ovelan manipuloinnin tulos.
Ilmeisesti jotkut elävät siinä sosialismin illuusiossa, jossa kaikki
proletaarit yhtyvät. Kaikkia niitä jotka kehtaavat skeptisesti
suhtautua
aikansa eläneelle ihanteelle kutsutaan sitten äärioikeistolaiseksi.
Ei Sveitsin kansanäänestyksessä kielletty muslimeja harrastamasta
uskontoaan, maassa on moskeijoja satoja, Sveitsin muslimeista 13 %
harrastaa uskontoaan.
Oikeastaan siitä voi tehdä se johtopäätös että siihen kaikkein
äänekkäimmän porukan vaatimuksiin ei
ole syytä suostua, vaan ohjeena Maassa Maan Tavalla ja jos ei kelpaa
maasta pois, Sveitsi ei ole vankila.

1.12 2009 Van Wonterghem Freddy
Perussuomalaiset.

Sveitsi jatkaa menestystarinaansa

Euroopan Unioniin milloinkaan liittymätön Sveitsi päätti kieltää moskeijoiden yhteyteen kuuluvien minareettien rakentamisen. Hieman aikaisemmin sama paha unioni oli käskenyt jäsenvaltio Italiaa poistamaan krusifiksit koulujensa seiniltä. Kaikenlisäksi Italian tapauksessa krusifiksikiellon alullepanijana oli maahanmuuttaja. Tällä kertaa suomalainen vapaa-ajattelija.

1.12 ilmestyneen Kymen Sanomien pääkirjoituksessa toimittaja Seppo Häkkinen kirjoittaa Sveitsin menestystarinan olevan tapauksen johdosta nyt henkitoreissaan. Ei pidä paikkaansa. Sveitsi on kaikilla hyvinvoinnin standarteilla mitaten maailman kärkivaltioita ja tulee kärjessä myös pysymään. Sveitsissä on tajuttu ajoissa, että kaikki maahanmuutto ei todellakaan ole rikkaus.

Enemmän olisin huolissani Suomen ja Italian kaltaisista maista, jotka ovat luovuttaneet kansallisen päätösvallan vieraisiin käsiin. Samalla molempiin maihin kohdistuva elintasopakolaisuus on muutaman lähivuoden aikana räjähtämässä kasvoille. Italiassa syynä on lähinnä sijainti laiturina kohti Afrikkaa ja Aasiaa, Suomessa taas Euroopan tasoon verrattuna ylivertaisen korkeat sosiaalituet.

Itse pärjään vallan hyvin ilman minareetteja. Krusifiksejakaan en kaipaa, vaikka eivät ne minua häiritse. Se mihin uskon, ei maallisen vallan ulkokullattuja tunnusmerkkejä tarvitse. Jokaisella kansalla pitäisi silti olla itsemääräämisoikeus omista asioistaan. Sveitsiläisillä se on, italialaisilla ei.

1.12 2009 Juho S.A. Eerola

Perussuomalaiset