26.2.2010
Vihreiden työllisyyspolitiikka epäonnistunutta
Lue lisää »
12.1.2010
PerusNaisten julkilausuma
Lue lisää »
11.1.2010
Tony Halme kuollut
Lue lisää »
26.2.2010
Vihreiden työllisyyspolitiikka epäonnistunutta
Lue lisää »
12.1.2010
PerusNaisten julkilausuma
Lue lisää »
11.1.2010
Tony Halme kuollut
Lue lisää »
Kymen Perussuomalaiset
kymenperuss@suomi24.fi
Etelä-KymenlaaksoSuomi ja pohjoiset luonnonvarat.
Vuonna 1878 purjehti suomalainen naparetkeilijä Adolf Erik Nordenskiöld ensimmäisenä ihmisenä maailmassa läpi vaikean ja vaarallisen Koilisväylän. Hankalissa olosuhteissa Vega laivalla tehty matka Euroopasta Aasiaan kesti yli 13 kuukautta. Kulunut runsasluminen ja kylmä jäätalvi ei poista sitä tosiseikkaa, että sitten Nordenskiöldin päivien, ovat talvet lauhtuneet. Ilmaston lämpeneminen on tilastollinen fakta riippumatta siitä, onko ihmisen toimilla sen syntymiseen tai hillitsemiseen mitään merkitystä. Erityisen selvästi tämä kehitys näkyy juuri napa-alueiden läheisyydessä. Koilisväylän arvioidaan tulevaisuudessa olevan sulan läpi vuoden. Pohjoisten jäälakeuksien alla piilevät mittaamattomat luonnonvarat. Öljyn ja kaasun perinteiset tuotantoalueet ehtyvät ja katseet siirtyvät ennen luoksepääsemättömien alueiden suuntaan. Pohjoisnapaa ympäröiviä merialueita hallinnoivat tällä hetkellä Norja, Tanska, Kanada, USA ja Venäjä. Ne tulevat myös keräämään suurimman potin, kun alueen rikkaudet kerran tulevat käyttöön. Aluevesistä on hieman jo kiisteltykin, erityisesti Norjan ja Venäjän kesken. Ennen Toista Maailmansotaa oli Suomi-neidolla kaksi käsivartta ja Petsamon myötä yhteys Jäämerelle. Jos se alue edelleenkin kuuluisi Suomelle, sijoittuisivat Norjan ja Venäjän nyt kiistelemät alueet Barentsin merellä jotakuinkin Suomen aluevesille. Venäjällä on viime aikoina esiintynyt liikehdintää sen suuntaan, että osa Suomelta sille lainassa olevilla alueilla nykyisin asuvista ihmisistä haluaisi tulla liitetyksi takaisin Suomen yhteyteen. Viimeksi näin on tapahtunut Sortavalassa, Laatokan Karjalassa. Virallinen Venäjä ei tietenkään ole ajatukselle lämmennyt, mutta entäpä jos Venäjä itse hyötyisikin palautuksesta jotenkin? Jos Venäjä palauttaisi Petsamon alueen Suomelle, ei Norjalla enää olisi kahta sanaa niistä alueista, joita se nyt itselleen hamuaa. Ne olisivat selkeäsi Suomen merialuetta. Venäjälle pienen liuskan menettäminen Kuolan niemimaalta ei olisi mikään tappio, jos Suomi vastaavasti omalta osaltaan lupaisi ajaa joitakin Venäjän pyrkimyksiä vaikkapa Euroopan Unionin suuntaan. Napa-alueiden Nato-maiden maiden kanssa voisi Suomi hyvinkin toimia erilaissa neuvotteluissa Venäjän puolueettomana kumppanina ja edistää sen rauhanomaisia pyrkimyksiä. Pääsy arktisten alueiden öljy- ja kaasukentille olisi Suomen EU-politiikan kannalta jättipotti. Kaikenlaisista maatalouden vuoristotuista olisi paljon helpompi neuvotella, kun unionin rikkaimmat energiavarat olisivat meidän hallussamme. Taantuvan Itä-Lapin työllisyydelle läpi vuoden jäättömänä pysyvä Petsamon satama olisi todellinen piristysruiske. Merimatka Euroopasta Aasian kasvaville markkinoille lyhenisi tuhansia kilometrejä ja Suomi olisi unionin lähin valtio suhteessa Japaniin, Kiinaan ja Koreaan. Transiton kauttakulku Aasiasta Eurooppaan ja päinvastoin tapahtuisi vuosisatamme puoleenväliin mennessä lähes kokonaisuudessaan Suomen kautta. Enää emme olisi periferia, vaan portti maailmaan. Sama pätisi Pohjois-Amerikankin liikenteeseen. Edelleen, jos Petsamon alue ja ehkä ainakin osa muita luovutettuja alueita palautettaisiin, saisimme herkullisen mahdollisuuden teollisuutemme säilyttämiseen. Enää ei raskaan teollisuutemme tarvitsisi halvempien työvoimakustannusten perässä haikailla kaukomaille, vaan ainoastaan Pariisin rauhan rajojen yli Karjalaan. Alue siis nostaisi itse oman elintasonsa, ilman pelkoa suomalaisen sosiaaliturvan valumisesta uusien kansalaistemme taskuihin. Suomen valtionjohdon ei nyt tulisi olla ennakkoluuloinen. Venäjä tarvitsee liittolaisia ja sillä on paljon intressejä Euroopan, sekä Pohjois-Amerikan suuntaan. Suomi voisi tarjota auttavan kätensä. Alustavat neuvottelut ainakin Petsamon alueen palauttamisesta on syytä hiljalleen aloittaa. Pieni tippa kuolaa ei isolle karhulle ole menetys eikä mikään. 12.2 2010 Juho S.A. Eerola Kotkan Perussuomalaiset ry.n puheenjohtaja
Perussuomalaisten vuonna 2007 hyväksytyn vaaliohjelman mukaan rikoksiin
Tapaus: Ulkomaalaisten rikollisuus
2.1.2010 - Janne Nyholm
Sveitsin tahto
Sveitsi jatkaa menestystarinaansa
Euroopan Unioniin milloinkaan liittymätön Sveitsi päätti kieltää moskeijoiden yhteyteen kuuluvien minareettien rakentamisen. Hieman aikaisemmin sama paha unioni oli käskenyt jäsenvaltio Italiaa poistamaan krusifiksit koulujensa seiniltä. Kaikenlisäksi Italian tapauksessa krusifiksikiellon alullepanijana oli maahanmuuttaja. Tällä kertaa suomalainen vapaa-ajattelija. 1.12 ilmestyneen Kymen Sanomien pääkirjoituksessa toimittaja Seppo Häkkinen kirjoittaa Sveitsin menestystarinan olevan tapauksen johdosta nyt henkitoreissaan. Ei pidä paikkaansa. Sveitsi on kaikilla hyvinvoinnin standarteilla mitaten maailman kärkivaltioita ja tulee kärjessä myös pysymään. Sveitsissä on tajuttu ajoissa, että kaikki maahanmuutto ei todellakaan ole rikkaus. Enemmän olisin huolissani Suomen ja Italian kaltaisista maista, jotka ovat luovuttaneet kansallisen päätösvallan vieraisiin käsiin. Samalla molempiin maihin kohdistuva elintasopakolaisuus on muutaman lähivuoden aikana räjähtämässä kasvoille. Italiassa syynä on lähinnä sijainti laiturina kohti Afrikkaa ja Aasiaa, Suomessa taas Euroopan tasoon verrattuna ylivertaisen korkeat sosiaalituet. Itse pärjään vallan hyvin ilman minareetteja. Krusifiksejakaan en kaipaa, vaikka eivät ne minua häiritse. Se mihin uskon, ei maallisen vallan ulkokullattuja tunnusmerkkejä tarvitse. Jokaisella kansalla pitäisi silti olla itsemääräämisoikeus omista asioistaan. Sveitsiläisillä se on, italialaisilla ei.
1.12 2009 Juho S.A. Eerola Perussuomalaiset
Suosi Suomalaista? Oli aika jolloin sai kaupasta taatusti suomessa tuotettuja tuotteita, sinä oli joko Suomen lippu tai siinä luki made in Finland, se oli puhtauden ja laadun takuu. Muutama kuukausi sitten EU antoi kurkuille jälleen luvan olla käyriä, mutta nyt ei enää saa kertoa sen käyrän tuotteen alkuperäistä tuottaja maata Kaupoissa saa vielä toistaiseksi eri hyllystä suomalaista ja ulkolaista kurkku, pian se on historiaa, jatkossa ne laitetaan samaan kasaan, EU on kieltää alkuperämaan merkinnät. Haluan olla varma siitä, että kuluttamani ruoka on lähellä tuotettua, eikä lentoteitse tänne ilmastoa saastuttaen rahdattua. En halua, että vihannekseni ovat laittomien siirtolaisten orjapalkalla Espanjassa poimittua säilöntäainepommeja. Muinaisen EU:n, eli Rooman valtakunnan aikana, joutuivat siellä vainotut kristityt käyttämään viestinnässään salamerkkejä, joista tunnetuin lienee kala. Samalla tavoin voisivat myös EU keisarin vainoamat suomalaiset talonpojat kehittää tuotteisiinsa jonkin salamerkin, jonka vain suomalainen kuluttaja tunnistaisi. Jopa suomeen asti kantautuneitta uutisia dioksiinisioista ja hullunlehmän taudista, ei lisää ainakaan kenenkään luottamusta EU tuotteisiin, EU merkintä ei takaa tuotteen laadun Kun minä nyt vielä seuraan uutisia muualtakin, kun suomalaisista mediasta, ei ole tavatonta että lian rehellisiä tarkastajia ja eläinlääkereittä on murhautettu, peitelläkseen massatuotantoon erikoistuneiden ruoantuotantolaitoksien vilpit. Herää kysymys paljonko sitten voidellaan tarkastajia ja eläinlääkäreitä EU:n alueella? Suomi on pitkään ollut vähiten korruptoituneen valtion maineessa, Belgia mistä minä olen Alkuperäisin, oli pitkään EU:n korruptoitunein maa. Ehkä Romanian ja Bulgarian EU:n liittymisen myötä on Belgian sijoitus hiukan parantunut. Kuitenkin siellä Belgiassa eli Brysselissä sorvattuja päätöksiä, toteutetaan kyseenalaistamatta sinisilmäisessä Suomessa. Kun neekerinsuukon nimeä ja logoa aikoinaan vaihdettiin, vitsailtiin joissakin piireissä siitä, että tulisiko samalla periaatteella sitten Eloveena kaurahiutaleetkin kieltää. Olihan siinäkin stereotyyppinen mielikuva suomalaisesta naisesta. Tämän jälkeen en enää ihmettelisi, vaikka tämäkin vitsi muuttuisi todeksi. Van Wonterghem Freddy Perussuomalaisten EU ehdokas 2009 30.12 2008 Lama Lokakuun 26. päivä käytiin Suomessa kuntavaalit. Ennen sitä ei uhkaavasta taloustaantumasta saanut lausua sanaakaan. Jutta Urpilainen (sd.) yritti tätä jo kolme viikkoa ennen vaaleja ja häntä syytettiin aiheettoman paniikin lietsonnasta. Tarja Cronberg (Vihr.) hehkutti työvoimapulaa ja muut hallitus puolueet säestivät häntä. Itse olen seurannut maailman talousuutisia muistakin lähteistä, kuin vain suomalaisesta mediasta. Mielestäni ne uutiset olivat hyvin huolestuttavia jo vuosi sitten. Talouden ylikuumeneminen huipentui viime kesänä polttoaineen hintojen nousuna. Vaalien jälkeen ovat kaikki sitten Suomessakin palanneet maan pinnalle, eikä Urpilaistakaan syytetä, kuin korkeintaan mauttomista verkkosukista. Ensin varovaisesti, ja sitten kiihtyvälle vauhdilla, myös Suomi muutaman kuukauden viipeellä menee muun maailman mukana ja syvään meneekin. Jyrki Kataisen (Kok) vertaus talvisotaan ontuu, sillä talvisodassa Suomi oli yksin. Ajopuuteoria lienee tässäkin totuudenmukaisempi. Paavo Lipponen (sd.) puolestaan puhuu armageddonista, eli maailman lopusta. Se vertaus on ehkä vähän liioiteltu, sillä ainakin Pohjoiskorea näyttää säästyvän lamalta, kun mahdolliselta armageddonilta ei sentään välty edes sekään. Markkinatalouden lopun alkusoitto, voisi olla jonkinlainen termi sille, miten minä haluaisin tilannetta ilmaista. Valuuttaheilahtelut ympäri maailman eivät hyviä ennakoi. On turhanaikaista vielä arvioida, miten eurolle käy. Siihen vaikuttavat suuresti se, miten pahana taloustaantuma iskee suuriin euroalueen maihin ja minkälaisiin ratkaisuihin ne päätyvät. Suomella ei tässä ole muita vaihtoehtoja, kuin mennä ajopuuna muiden mukana tulevan konsertin alkusoittoa kuuntelemaan. Markkinatalous perustuu talouskasvuun. Pelkään pahoin, että kasvun huippu on saavutettu. On mahdoton yhtälö pitää jatkuvasti yllä kasvua, eli tuottaa ja kuluttaa lisää. Joidenkin mukaan me kulutamme jo nyt enemmän, kuin mitä maapalon resurssit ovat. Kapitalistiselle järjestelmälle saattaa käydä samoin, kuin Neuvostoliiton sosialismille 20 vuotta sitten, eli se kilpailee itsensä hengiltä. Tässä tapauksessa kuitenkin itsensä kanssa. Maamme hallitus suunnittelee velanottoa. Velkaraha sijoittaisiin muun muassa silta- ja tietyöhön. Vaikuttaa hyvältä ajatukselta, mutta muistetaanpa että olemme EU:n jäsen. EU:ssa, jossa kaikki merkittävät hankkeet on kilpailuttava, mikään ei takaa että suomalaisia työllistävä yritys saa ne hankkeet toteuttavakseen. Van Wonterghem Freddy www.freddy.fi 8.1 2009 |