Etelä-Karjala

TYÖTTÖMÄN AHDINKOON PITÄÄ SAADA PARANNUKSIA

Lähes kaiken pahoinvointimme vyyhti lähtee liikkeelle työttömyydestä. Seurauksena ovat olleet syrjäytyminen työelämästä, taloudellisen ahdingon tuomat paineet perheessä, sekä lasten häiriökäyttäytyminen.

Työttömyysturvalaki on laki, joka tänään määrää työttömän aseman.
Laki on korjattava - nykyinen laki passivoi työttömän. Laki ei salli pienimuotoistakaan palkkatyötä. Rangaistuksena on vähäisestäkin työssä olosta päivärahojen pieneneminen tai sovittaminen työtulon kanssa. - Kuka viitsii mennä töihin, kun siitä ei mitään hyödy? Laki suorastaan ruokkii harmaata taloutta ja pimeän työn tekemistä, koska työn laillinen tekeminen ei ole sallittua päivärahan saajalle. Lisäksi työttömyys voi johtaa ihmisen syrjäytymiseen yhteiskunnasta ja muista ihmisistä.

Kuka Teistä tulee toimeen noin 500, €/ n kuukausitulolla? Työttömän päiväraha on sitä luokkaa. On anottava toimeentulotukea ja asumistukea.
Työtöntä nöyryytetään luukulta luukulle lukuisien todistusten kanssa, vaikka elämme sähköisen tiedon aikaa, ja tiedot pitäisi löytyä heti.
Varsinkin nuorille, juuri koulunsa päättäneille on hyvin vahingollista joutua suoraan kortistoon, työmarkkinatuelle tai työttömyyspäivärahalle. Tärkeää olisi, että nuoret pääsisivät heti työn syrjään kiinni ja eivät turhautuisi.
Nuori on tarmoa täynnä. Jokaisella on halu päästä tekemään jotakin tarpeellista yhteiskunnassa, löytää oma paikkansa.
Uusi lakiteksti, jota ehdotamme, ja ehdotimme jo syksyllä 2002, sallisi vähäiset ansiot työttömälle ilman päivärahan menetystä. Summa, jonka saisi näin hankkia työnteolla olisi 500 €/ kk. Tämä laki ei vaadi eduskunnalta budjetointia, vain ja ainoastaan hyvää tahtoa ja inhimillisyyttä kansanedustajilta työttömiä kohtaan.

Kun laki toteutuu, työtön voi saada noin 1000, € /kk edellyttäen, että hänellä on ollut mahdollisuus pienimuotoiseen osa-aikatyöhön.
Monta kertaa tällainen osa-aikatyö voi muuttua kokoaikaiseksi, ja työtön työllistyy kokonaan. Mikä parasta, ihminen kokee itsensä tarpeelliseksi tässä yhteiskunnassa. Myös kaupunkien ja kuntien kassoihin alkaisi virrata lisää verotuloja ja vähitellen asumistukimenot –ja toimeentulotukimenot laskisivat.

Viisitoista vuotta sitten Suomessa oli laki, joka velvoitti kaupungit ja kunnat työllistämään pitkään työttömänä olleita ihmisiä puoleksi vuodeksi kerrallaan.
Mielestäni tällainen laki auttaa ihmisiä säilyttämään työkykynsä, ja antaa edes hetkeksi mahdollisuuden olla mukana työelämässä. Tämä laki on kumottu.

Esimerkiksi vanhainkodeissa tuhannet vanhukset tarvitsisivat apua päivän askareihinsa. On päiväkoteja, joissa yksi ihminen joutuu tekemään kahden edestä töitä. Puhumme aloista, joissa ihmiskädet ovat korvaamattomia. Töistä, joista ei voi selvitä tekemällä pidempää päivää. Avuntarpeessa olevia ihmisiä on autettava juuri sillä hetkellä, ja avuntarvitsijoita voi samalla hetkellä olla useita, eivätkä yhdet kädet silloin riitä.

Monet meistä ovat omakohtaisesti kokeneet esimerkiksi terveyskeskukseen soittaessaan, kuinka langoilla voi joutua odottelemaan puolikin tuntia kuunnellen musiikkia ja nauhoitetta, joka toistaa tasaisin väliajoin ”meillä on juuri nyt ruuhkaa…” eikä siinä kaikki, me maksamme tästä odottelusta.

Toinen työllisyyttä lisäävä keino on yrittäjyydessä. Itse olen työttömäksi jouduttuani perustanut palvelualan yrityksen. Se on toiminut nyt 10 vuotta ja työllistää 13 henkilöä. Työtä tuntuu olevan niin paljon kuin vain jaksaa tehdä.
Yrittäminen ja työn tekeminen tulee olla kannustimena nuoresta lähtien, ja tähän on lainsäädännöllä annettava mahdollisuudet, muun muassa poistamalla liiallista byrokratiaa, alentamalla arvonlisäveroa elintarvikkeilta, korottamalla arvonlisäveron maksamisen alarajaa 8500 eurosta 20 000 euroon.

Lähitulevaisuudessa me tarvitsemme Suomessa paljon uusia yksityisiä yrityksiä palvelualoille. Tässä on yksi mahdollisuus oman yrityksen perustamiseen. Yhteiskunnassamme on yhä enemmän vanhuksia joita hoidetaan omaan kotiin, tämä on edullisempaa kuin laitoshoito. Tarvitsemme siis uusia yrittäjiä jotka siivoavat, käyvät asioilla, antavat lääkkeitä ja palveluja iäkkäille ihmisille. Kaikille apua tarvitseville ei löydy lähiomaista joka hoitaa kotona.
Miksi et perustaisi omaa palvelualan yritystä, se ei ole iästäkään kiinni, oletpa sitten nuori tai vanhempi. Mieti olisiko sinulla mahdollisuutta ryhtyä yrittäjäksi omaa osaamistasi hyödyntäen. Osaamistasi varmasti tarvittaisiin.

Marja-Leena Leppänen
Perussuomalaiset Naiset ry puheenjohtaja

Lapsissa tulevaisuus

Onko vanhemmuus hukassa? Kuka kasvattaa lapsia tämän päivän yhteiskunnassa?
Lapset ja nuoret oirehtivat hälyttävästi, pelkästään Lappeenrannassa on noin 17 % nuorista kouluikäisistä lapsista käytöshäiriöisiä. Hälytyskellojen pitäisi alkaa soida aikuisten päässä.
Ovatko tietokoneet ja TV osa syyllisiä lasten levottomaan käytökseen. Pienestä lapsesta saakka on televisio lähes aina lasten katseltavissa, tuleepa sieltä sitten uutisia tai mitä tahansa. Monet lastenkin omat ohjelmat ovat hyvin väkivaltaista katseltavaa ja aiheuttavat varmasti pienen ihmisen mielessä pelkoa ja ahdistusta, kun ei vielä oikein ymmärrä.
Opiskelevilla nuorilla kuluu myös valtavasti aikaa netissä, mm. pelataan pelejä, surfaillaan kaikilla mahdollisilla alueilla siellä. Vaikutteita tulee, ja ei aina varmasti kovin turvallisia.
Koulutyössä opettajat ovat vaikeassa tilanteessa, yrittäessään suorittaa perustehtäväänsä – opettaa.

Kun samalla on huolehdittava levottomista käytöshäiriöisistä oppilaista. Tämä ei liene tarkoitus.
Opettajakunta on naisistunut ja mies-opettajista on pulaa. Olisiko yksi tärkeä asia, varsinkin poikien levottomuuteen, miehen mallin puute. Oppilaat tarvitsevat turvallisuutensa lisäämiseksi vahvoja, tiukkojakin aikuisia, myös miehiä opettajiksi. Myönnän että monet naisopettajat ovat vahvoja ja tiukkoja tarvittaessa. Mutta jos jo kotoa on puuttunut miehen malli, onhan avioerojen määrä selkeästi puolet solmituista avioliitoista. Kodista saatu kasvatus ja malli ovat tietenkin se lähtökohta josta lapsen kasvu aikuiseksi alkaa. Olemmeko me aikuiset sitten riittävästi antaneet lapsillemme rakkautta ja rajoja. Kuinka paljon taloudelliset huolet, syrjäytyminen, alkoholi, työttömyys ja sairaudet vaikuttavat lapsiemme kasvuun ja kehitykseen.

Yhteiskunnassamme on todella nyt peiliin katsomisen paikka lasten tulevaisuutta ajatellen. Jokaisen on mentävä itseensä, olemmeko toimineet oikein ja ajatelleet aina lastemme parasta?
Perhe on yhteiskunnan perusta ja jos lapset voivat hyvin, voi perhekin hyvin. Näissä lapsissa on kansakuntamme tulevaisuus, tehdään siis kaikki mahdollinen että lapsemme voivat hyvin ja nämä luvut häiriökäyttäytymisestä saadaan huomattavasti alenemaan.

Marja-Leena Leppänen
kaupunginvaltuutettu PS, Lappeenranta
Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja

3.1 2010