Pohjois-Kymenlaakso
Vähäosaisille taattava ihmisarvoinen kohtelu
On hyvä, jos ja kun sosiaalidemokraatit ovat omimassa realismin omaan maahanmuuttopolitiikkaansa ja vielä parempi, jos demarit ihmisarvopuolueena tulee ajamaan tasa- ja ihmisarvoista asemaa myös vähäosaisille Suomen kansalaisille.
Mitään uutta ei kuitenkaan näytä olevan luvassa SDP:n taholta. Kiintiöpakolaisten määrä pidetään ennallaan, eikä myöskään esitetä mitään ehtoja sosiaali- eikä työperäiselle maahanmuutolle, millä ensisijaisesti työllistettäisiin kotimaamme pitkäaikaistyöttömät.
Sama ihmisarvoisen aseman takaaminen niin maahanmuuttajille kuin Suomen kansalaisille on oltava lähtökohtana maahanmuuttopolitiikassa. Tämä edellyttää, että joko maahanmuuttajien asema ja olosuhteet selkeästi heikentyvät, tai Suomessa vanhusten, sairaiden, työttömien, opiskelijoiden elinolosuhteet kokevat melkoisen parannuksen. Onko tämä kuitenkaan mahdollista toteuttaa, kun käytännön elämä näyttää arjessa varsin toisenlaiselta?
Tästä on oiva esimerkki, joka ei varmaan ole edes ainutkertainen. Kouvolan pohjoisessa kaupunginosassa asuva henkilö vietiin ambulanssilla sairaalaan, josta hänet kuukauden hoidon jälkeen kotiutettiin asuntoonsa. Asunnossa ei ole minkäänlaista kunnallistekniikkaa, ”vaan nurkkaan lasketaan kumpikin lasti”, jotka hyväntahtoiset naapurit ja ystävät käyvät ajoittain tyhjentämässä.
Kotiuttaminen tapahtui siten, että taksinkuljettaja kantoi kyseisen henkilön sisälle kotiinsa. Tämän jälkeen Kouvolan kaupungin sosiaalityöntekijä harkitsi kolme kuukautta, tarvitseeko kyseinen henkilö taksilippua kauppareissujaan varten, sillä lähimpään kauppaan on matkaa reilusti yli 20 kilometriä. Pitkän harkinnan jälkeen hän päätyi tulokseen, ettei henkilön terveydentilassa ole tapahtunut siinä määrin muutoksia, että hän olisi oikeutettu taksinlipun käyttöön.
Sosiaalivirkailijan päätöksen perustelut olivat harvinaisen oikeat siinä, että terveydentilassa ei todellakaan ollut tapahtunut muutosta. Kyseinen henkilö ei kyennyt ennen eikä jälkeen sairaalareissunsa kävelemään edes postilaatikolle saatikka sitten ulkovessaan.
Jos vastaavanlaisen ”palvelun” kohteeksi olisi joutunut maahanmuuttajataustainen henkilö, niin maahanmuuttokoordinaattori olisi valjastanut melkoisen mediamyllerryksen, jotta maahanmuuttajalle taattaisiin ihmisarvoinen kohtelu. Omat vanhuksemme ja sairaamme sen sijaan saavat vain hiljaa tyytyä saamaansa kohteluun!
Anssi Tähtinen (ps.)
Kouvola
kirjoitus julkaistu Kouvolan Sanomissa 28.8 2010
Tarvitaan rohkeutta päättää veronkorotuksesta
Sen vatvominen, oliko kuntaliitos aikanaan hyvä tai huono päätös, on turhaa, koska päätös on tehty ja asian kannattajat ovat aikanaan saaneet varsin laajan kuntalaisten tuen. Meidän muiden on vaan tyytyminen nykyiseen suurkuntaan.
Kuntaliitosmiesten ja -naisten tulisi myös puolestaan hyväksyä ne tosiasiat, mitä kuntaliitos on tuonut tullessaan. Ensinnäkin kunnan kokonaismenot eivät ole laskeneet vaan päinvastoin nousseet. Kunnan tulopuoli ei myöskään ole siinä suhteessa kasvanut, että sillä pystyttäisiin kattamaan menot. Esimerkiksi perusturvan menot ovat kasvaneet kaksi veroprosenttia verrattaessa niitä entisten itsenäisten kuntien perusturvan menoihin. Tosin kyseiset menot mitä todennäköisimmin olisivat kasvaneet myös itsenäisissä kunnissa, mutta käsitykseni mukaan ei varmasti samassa määrin.
Kuntaliitoksen kannattajat taas ovat varmaan sitä mieltä, että ilman liitosta menot olisivat kasvaneet vieläkin enemmin. Tärkeintä on kuitenkin tiedostaa, että kyseiset menot ovat kasvaneet kahden kunnallisveroprosentin verran ja ryhtyä päättäväisiin toimiin kulujen karsimiseksi sieltä, missä ne eivät aiheuta kunnan lakimääräisten velvoitteiden uhkaa.
Nyt kyseisten menojen leikkaamiseksi ei virkamiesvalmistelusta ole esitetty mitään muuta kuin henkilöstömenojen leikkaaminen. Toisaalla on päätetty lisätä kunnalle lakisääteisesti kuulumattomia kustannuksia, kuten maahanmuutosta aiheutuvia moninaisia kuluja. Eläke- tai henkilöstöjärjestelyillä ei tulla saamaan riittävää säästöä aikaan, vaan siksi Kouvola-sopimuksessa on jouduttu sitoutumaan myös henkilöstön lomautukseen.
Jorma Liukkosen kaupunginhallituksessa tekemä esitys veroprosentin korottamiseksi oli oikeansuuntainen, koska menot ovat olemassa, mutta niiden kattamiseen ei ole juuri vaihtoehtoa. Syömävelan ottaminen on kaikkein huonoin vaihtoehto. Se on vain pään pistämistä pensaaseen ja tapa siirtää päätöksiä, jotka joka tapauksessa on joskus tehtävä. Peräänkuulutan rohkeutta päättää myös kipeistä asioista niiden lykkäämisen sijasta.
Perusturvan menojen leikkaamista en kannata, jos se huonontaa terveyden- tai vanhustenhuollon palveluita. Olemmeko kuitenkaan saaneet kyseisiä palveluita niin kattaviksi ja toimiviksi, että kahden veroprosentin korotus kyseisiin menoihin on puolusteltavissa, vai ovatko rahat menneet raskaaseen organisaatioon?
Perusturvan menoihin suunnitellaan lisää menopaineita rakentamalla uusi sairaalarakennus kävelymatkan päähän rautatieasemalta. Toki jotain uutta rakentamista uusi terveydenhoitohanke kaipaa, mutta mielestäni siinä tulee hyödyntää nykyisen aluesairaalan tiloja ja yhteyttä hiljattain rakennettuun psykiatriseen sairaalaan samoin kuin terveydenhuollon sijainniltaan erinomaiseen ja hienosti toimivaan alan oppilaitokseen.
Anssi Tähtinen
Kaupunginhallituksen jäsen (ps.)
Kouvola
julkaistu Kouvolan Sanomissa 18.6 2010
Keskustassa vietettävä Kouvola-päivä ei yhdistä
Kouvola-päivä tuo mieleeni kysymyksen: Koska tämä muiden apinoiminen loppuu?
Idea on hyvä, en tuomitse sitä, mutta kun se on muualla toteutettu paremmin ja toimivasti, esimerkiksi Helsingissä. Täällä meillä nyt ei vaan kertakaikkiaan tunnuta tajuavan, että emme ole suurkaupunki vaan tuppukylä. Ei se, että on paljon asukkaita, tee meistä edelleenkään suurkaupunkia.
Olisi vihdoin jo ymmärrettävä, että asutusta on ja tulee olemaan yrityksistä huolimatta muuallakin kuin ydinkeskustassa. Ei haja-asutusalueella paljon lohduta, jos kaupungin keskustassa tapahtuu ja on jopa järjestetty ”ilmainen” joukkoliikenne (kertalippuhan on maksettava).
Kyllä on Tirvan, Raussilan, Ratulan, Jaalan, Hillosensalmen (tarvitseeko jatkaa) ym. alueiden asukkaiden vieläkin pakattava perhe omaan autoon, jos meinaa päästä nauttimaan Kouvola-päivän antimista, vai koskeeko ”ilmaisuus” myös taksikyytejä? Suurin osa tapahtumista näet loppui viimeistään kello 14.
Eikö Kouvolan tavoite ollut olla vihreä kaupunki? Eipä tuo vihreys varmaankaan toteudu, jos vapaa-aikanakin joudutaan perhe pakkaamaan peltipurkkiin jotta voisi päästä ihailemaan suur-Kouvolaa.
Helsinki-päivä toimii Helsingissä, jossa joukkoliikenne sen mahdollistaa. Siellä ei ole montaa kolkkaa jonne joukkoliikenne ei ulotu.
Hoidetaan perusasiat ensin kuntoon, sitten voimme varmaan kaikki nauttia ja juhlistaa YHTEISTÄ Kouvola-päivää. Nyt se ei taatusti yhdistä, saattaapa jopa johtaa vielä enemmän eri kuppikuntiin.
Vielä pitäisi viiri nostaa salkoon, hmph, jos jonkin viirin vetäisin salkoon, olisi se edelleen Elimäen tai Valkealan, lipusta nyt puhumattakaan. Jos lipun salkoon vetäisin, niin korkeintaan puolitankoon ennen kuin koko alue suur-Kouvolassa on tasapuolisesti huomioitu... johan kuntalakikin sen vaatii!
Petri Luumi (ps.)
Kouvola
julkaistu Kouvolan Sanomissa 10.5 2010
Etsitään säästöjä ostopalveluista
Kunta ei toimi yrityselämän säännöillä, vaikka tätä ajatusta on pyritty monin eri keinoin tuoman kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Laman ja työttömyyden kohdatessa ajatellaan helposti, että sen on myös tasapuolisuuden vuoksi kosketettava kaikkia julkisen sektorin palveluita ja työsuhteita. Laman seurauksena eivät kuitenkaan koulu-, terveys-, sosiaali- ja vanhustenpalvelut eivätkä myöskään vapaa-ajanpalvelutarpeet vähene, vaan monissa tapauksissa päinvastoin juuri lisääntyvät.
Lomauttamisen on perustuttava tuotannollisiin ja taloudellisiin seikkoihin. Viime vuoden tilikauden tulos on yli 34 miljoonaa euroa, joka tosin on hyvinkin keinotekoisesti aikaan saatu. Pääomarahastoon tehtävän siirron jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostuu kuitenkin yli 700000 euroa.
On selvää ja ymmärrettävää, että kaupungin taloutta on tasapainotettava ja saatava sen toimintamenoja leikattua, koska toimintakulut aiheuttivat 11,4 miljoonan euron alijäämän viime vuoden tilinpäätökseen. Kuitenkin on huomioitava, että yhtä suurena toimintamenona henkilöstömenojen kanssa ovat ostopalvelut. Niitä tulisikin tarkastella nykyistä kriittisemmin ja tehdä juuri niihin 4-5 prosentin suuruinen leikkaus. Yhtenä suurimmista ostopalvelukohteista ovat erikoissairaanhoidon menot, joita Kouvolalla on ollut varaa jo useampana vuotena maksaa jopa käyttämäänsä enemmän.
Kaupungin henkilöstön lomauttaminen ei voi olla vaikuttamatta palveluiden saantiin ja tasoon. Tälläkin hetkellä esim. sosiaalipuolen toimentulotukipäätöksien saaminen on kestänyt kohtuuttoman kauan. Ruuhkaa on muillakin sektoreilla. Koko henkilöstön lomauttaminen voi tuntua oikeuden mukaiselta, mutta johtavana ajatuksena tulee kuitenkin olla kunnan välttämättömien toimintojen hoitaminen suhdanteista riippumatta.
Kunnallisveroprosentin korottaminen koettiin aikanaan liian helpoksi tavaksi jakaa kasvaneet kulut tasapuolisesti kuntalaisten kesken ja samalla turvata eri palveluiden saanti. Nykyinen taksa- ja maksupolitiikka kohdistuu korotettuina maksuina kuntalaisille kuitenkin kaikkea muuta kuin tasapuolisesti. Samoin on lomauttamisenkin laita. Ehkä kahden viikon lomautus ei niin kovasti kirvele palkkahaitarin yläpäässä olevia, toisin kuin niitä, jotka joutuvat elämään ns. kädestä suuhun. Kahden viikon lomauttaminen ei toki ole varmaan kenellekään elämän ja kuoleman kysymys. Onhan paikkakunnallamme moni menettänyt työpaikkansa kokonaan. Pitääkö meidän kuitenkaan väärillä päätöksillä ja päätösten seurauksilla lisätä kurjuutta ja ahdinkoa?
Anssi Tähtinen (ps.)
Kouvolan Sanomat 8.4 2010
Toimintakeskukseen varaa, kouluihin ei?
Samaan aikaan kun Kouvolassa lopetetaan kouluja, ollaan niitä toisaalla perustamassa. Asiaa ei hidasta edes kaupungin 10 miljoonan euron sopeuttamisohjelma tai henkilökuntaa koskevat yt - neuvottelut. Lautakunnat saivat aloitteen uudesta monikulttuurisesta koulutus- ja toimintakeskuksesta. Aloitetta perustellaan maahanmuutto-ohjelmalla, jota ei ole edes hyväksytty.
Aloite kuuluu näin: ” Monikulttuurisen koulutus – ja toimintakeskuksen pitää olla kaupungin päämäärä, mihin myös suunnataan kaupungilta rahallisia resursseja”.
Kysyn vaan, että mitä ihmeen resursseja? Olenko ymmärtänyt väärin, että matti on kukkarossa. Ei kai tyhjän pussin toteamiseen tarvita konsulttia tai monialaista työryhmää. Kotkan kaupungilta palaa vastaavaan keskukseen 50 000 € vuodessa. Kokonaiskustannukset ovat satoja tuhansia euroja.
Tein kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa vastaesityksen: ”Kouvolan kaupunki ei voi tässä taloustilanteessa sitoutua ehdotetun koulutus- ja toimintakeskuksen perustamiseen. Tästä syystä ei ole myöskään ajankohtaista perustaa asiaa selvittävää työryhmää. Kun taloudelliset edellytykset syntyvät, ehdotetun monialaisen työryhmän on selvitettävä nykyisten palveluntuottajien mahdollisuudet järjestää vastaavia palveluita”.
Mutta ei. Lautakunta hyväksyi aloitteen ja minä jätin eriävän mielipiteen.
Esitin, että jos rahaa on, suomenkieltä opetettaisiin esim. kansalaisopistossa ja että kulttuuria voi harrastaa alan laitoksissakin. Ei. On saatava omat tilat, johtokunnat, tilintarkastajat ja koko byrokratian paletti. Ei kelvannut se, että maahanmuuttajien ja suomalaisten kohtaamista edistettäisiin siellä, missä ihmiset asioivat jo nyt ja missä on muutkin puitteet olemassa.
Aloitteen tekijä uskoo, että eristäytymistä ehkäistään parhaiten erillisessä monikulttuurisessa koulutus- ja toimintakeskuksessa, jonne kouvolalaiset varta vasten menevät maahanmuuttajia tapaamaan. Aikanaan perustettava työryhmä ottaa tietenkin kantaa myös toimitiloihin. Kaikille suurena yllätyksenä se tulee esittämään, että kaupungin on osoitettava tilat hyvältä paikalta. Entinen kylä koulu ei kelpaa. Koska Kouvola on kiinteistöalan erityisasiantuntija (Pilvilinna, Valkealan sairaala), niin sehän ei ole ongelma. Ilmaiset tai alihintaiset tilat kyllä järjestyvät – vaikkapa Kankaan koulun (entisistä?) tiloista.
Ukko Bamberg (PS)
Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen
11.2 2010
Kirjoitus julkaistu Kouvolan Sanomissa
Laatua Utinkin pysäkeille
Lukaisin tästä lehdestä, kuinka välillä Anjala-Voikkaa laatukäytävään laitellaan hienot katokset, roskikset ja penkit “dösäpysäkeille”!
Täällä Utissa on kyllä “käytävä” ilman laatua! Pyytäisinkin, että tänne roijattaisiin jonkunlaisia penkkejä, jotta jaksamme sitä laatua odotella! Istuen aikakin kuluu kuin siivillä.
Totta puhuen tämänkaltaisia “käytäviä” ilman laatua löytyy ympäri kaupunkiamme! Mielestäni tämä asettaa kaupunkilaiset eriarvoiseen asemaan! Tasapuolisestihan tätä Kouvolaamme piti kehittää, reuna-alueet huomioiden!
ELIISA TIMONEN (ps.)
kaupunginvaltuutettu, Kouvola
kirjoitus julkaistu Kouvolan Sanomissa 23.1 2010
|
