Pohjois-Kymenlaakso

Taitettu indeksi, mitä se on?

”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan” sanotaan Suomen perustuslaissa. Ilmeisesti työ-, työkyvyttömyys tai vanhuuseläke on valtaapitävien mielestä hyväksyttävä syy asetta ihmiset eri asemaan. Suomalaista eläkepolitiikkaa seuratessa tuntuu tosin ajoittain siltä, kuin valtaa pitävät pyrkisivät tekemään kaikkensa ikääntyvien ihmisten elämäntilanteen saattamiseksi mahdollisimman huonolle tolalle.

 

Eläkkeiden heikkoon kehitykseen on pitkälti vaikuttanut ns. taitettu indeksi. Onkin hyvä palauttaa mieliin, mikä ns. taitettu indeksi on ja miten se vaikuttaa eläkkeisiin. Sosiaali- ja terveysministerin salkku oli tuolloin demareiden hallussa, kun tämä taitettu indeksi otettiin vuoden 1996 alusta käyttöön. Silloin päätettiin, että kuluttajahintaindeksin muutosten paino työeläkkeisiin määriteltiin olevan 80 % ja ansiotasoindeksin muutos vain 20 %. Aiemmin kyseinen jako oli 50 % ja 50 %. Kun verrataan, miten palkat tuosta ajankodasta, jolloin muutos tehtiin, kehittyi 10 vuoden aikana, niin palkoissa nousua oli 43 % ja eläkkeissä vastaavasti vain 20 %. Vuonna 2005 taitetun indeksin piirissä olleet olivat menettäneet ostovoimastaan runsaat 44 % verrattaessa aikaan ennen indeksileikkuria. Vuoden 2005 alusta indeksileikkuri ulotettiin koskemaan myös sekä työkyyttömyys- että perhe-eläkkeitä.

 

Eläkkeiden kehityksen kannalta vaikeimmassa asemassa ovat pelkkää kansaneläkettä saavat. Taitetun indeksin haitallisin vaikutus on, että se pienentää vuosi vuodelta yksityisen eläkeläisen eläketulotasoa ja saattaa eläkkeen ostovoimaltaan pienimmilleen henkilön vanhuusiässä. Siis silloin, kun hän eniten tarvitsee sairaan- ja terveydenhoidon palveluja, materiaalisia ja henkisiä palveluja sekä lääkkeitä ja lääkehoitoa, joihin aiempaa enemmän rahaa tarvitaan.

 

Eläkeuudistusasia ei ole ainoastaan jo eläkkeellä olevien huolenaihe. Kukaan ei etukäteen voi tietää, koska joutuu liikenne- tai työtapaturman uhriksi ja näin joutuu ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Nuortenkin on syytä olla huolissaan omasta toimeentulostaan jatkossa, koska vuoden 2005 alusta voimaan tulleeseen ”eläkepakettiin” sisältyy eräänä osana ns. elinaikakerroin, mikä tulevaisuudessa leikkaa raskaasti nykynuorten eläkkeitä.

 

Eläketuloa ei tule verotta muuta ansiotuloa rajummin. Mielestäni ylisuuriin eläkkeisiin voitaisiin asettaa ns. katto. Pienten työ- vanhuus- työkyvyttömyys- ja perheseläkkeiden ostovoimaa on parannettava korjaamalla asteittain se, minkä eläketulot ovat jääneet jälkeen palkkatuloista. Taitetusta indeksistä on yksiselitteisesti luovuttava jo senkin takia, että tämä järjestelmä on omalta osaltaan siirtänyt kustannuksia eläkeyhtiöiltä ja valtiolta kunnille asumis- ja toimentulotukien kautta. Täysin käsittämätöntä on, että jos ns. täysinpalvelleena jäät ansaituille eläkepäiville, joudut mahdollisesti viimeisinä elinvuosinasi hakemaan toimentuloluukulta avustusta jokapäiväiseen elämiseesi. Kun eläkejärjestelmä maahamme luotiin, tarkoitus oli varmasti juuri päin vastainen.

 

Anssi Tähtinen (ps.),

julkaistu Kouvolan Sanomissa 30.1.2011 (lyhennettynä)

---

Linkki Elimäen Sanomien pääkirjoitukseen, jossa Anssi Tähtisen Postilaatikko-palstalla ollut juttu tuntuu herättävän keskustelua, aiheesta.

 

http://www.elimaensanomat.fi/Uutiset/paakirjoitus.html

 

 

---

 

 

Anssi Tähtisen vastine Pasi Helanderin kirjoitukseen

 

Pasi Helander ilmeisesti haluaa itse sotkea työperäisen maahanmuuton ja humanitäärisistä sysistä maahamme otetut turvapaikanhakijat. Minulla ei varmasti ole mitään kebab- ja piazzaravintoloiden yrittäjiä vastaan. Työperäisesti Suomeen muuttaneet todennäköisesti saavat ansiotuloa siinä määrin, etteivät he ole kuntien toimentulotuen tai muiden sosiaalisin perustein myönnettävien avustusten varassa.

Kouvolaan otettiin vuonna 2010 kiintiöpakolaisia 110 ja sen lisäksi eri vastaanottokeskuksista ilmestyi kaupunkiimme 34 Suomesta turvapaikan saanutta. Jos Helanderin ajatusmaailmaa vähänkin yrittää ymmärtää, niin meillä Kouvolassa on 140 uutta kebab- ja pizzaravintolayrittäjää, jotka itse maksavat oman asumisensa ja muut elämisestä aiheutuvat kulunsa. Kunpa asia olisikin niin, kuin Helander antaa ymmärtää. Kouvolassa oli varattu vuoden 2010 talousarvioon toimentulotukea maahanmuuttajille 160 000 euroa. Syyskuun loppuun mennessä tähän varattu toimentulotuki oli ylittynyt reilulla 300.000 eurolla. Tosin on annettu ymmärtää, että valtio korvaa kyseiset menot täysimääräisesti. Aika näyttää! 

Kukinhan meistä voi uskoa mihin haluaa, mutta itse olisin halunnut oikeaa tietoa siitä, miten paljon vastaanottokeskuksista tulleet maahanmuuttajat aiheuttavat kustannuksia Kouvolalle. Tiedonhaluani ei voine pitää rasistisena tai muutenkaan ulkomaalaisvihamielisenä. Kouvolan on yksinkertaisesti vain tässä taloudellisessa tilanteessa muiden menojen lailla nämäkin menot otettava tiukkaan tarkasteluun. Tein kyseisestä asiasta valtuustossa ponsiesityksen, koska asiaa aikaisemmin viranhaltijalta tiedustellessa sain vastauksena, että ”meistä itsestämme riippuu, miten paljon käytämme rahaa maahanmuuttotoimintaan”. Vastaamatta kuitenkin jäi, paljonko euroja mainittuun toimintaan käytetään.  Kyseisestä vastauksesta sain kyllä sen kuvan, että ”jonkin verran” euroja kuitenkin käytetään ja etteivät kaikki eurot tule valtion kukkarosta. Kysymys kuuluukin, miksi selvää vastausta ei haluta tai pystytä antamaan edes valtuutetulle? Vaikka valtio korvaisikin kaikki tai edes osan aiheutuneista kustannuksista, eivät nekään rahat taivaasta tule. Veronmaksajilta ne kyllä varmasti otetaan!

Meillä Suomessa on yli 100.000 pitkäaikaistyötöntä nuorta, joiden tulevaisuudesta meidän tulee ensisijaisesti kantaa huolta. Eikö tästä joukosta löydy vastaus Helanderille suurien ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä syntyvään ongelmaan? Lisäksi Irtisanomiset ja tuotannon siirtyminen pois Suomesta lisäävät työttömyyttä, eniten juuri työelämään siirtymässä olevien nuorten kohdalla.

Siitä, miten hyvin vastaanottokeskuksista kuntiin tulleet maahanmuuttajat työllistyvät, on olemassa tilastoja. Maahanmuuttajan kotimaasta riippuen työttömyysprosentti on 65–85, joten mahdollisen työvoimapulan paikkaamiseen mielestäni olisi huomattavasti järkevämpää kohdistaa käytettävissä olevat voimavarat omiin nuoriin ja työttömiin!

Valitettavasti en pysty tämän tarkemmin kertomaan, miten paljon kustannuksia vastanottokeskuksista tullet maahanmuuttajat aiheuttavat, koska valtuuston enemmistö ei sitä edes halua tietää ja viranhaltijoiltakaan ei tietoa saa. Palataan asiaa tilinpäätöksen yhteydessä. Tällöin meillä on käytettävissämme selvät luvut, eikä asiaa enää tarvitse arvuutella. Toivotan sinulle Pasi ja muille hyville ystävilleni oikein hyvää alkavaa vuotta 2011.

Anssi Tähtinen (ps.)

 

---

Talousarviosta henkimaailman asia

Meitä on paljon, jotka näkevät, että maahanmuuttajista ei kovinkaan suuri prosentti tule työllistymään. Meitä, jotka näkevät, että maahanmuuttajista suurin osa tulee lisäämään vain terveys-, sosiaali- että sivistystoimen menoja kutsutaan populisteiksi, joilla on rasistinen asennevamma.

On annettu ymmärtää, että kunnille maahanmuutontoiminnasta aiheutuneet kulut korvataan täysimääräisenä valtion varoista. Lakitekstiä on nyt sorvattu uusiksi. Aikaisemmin kyseinen teksti oli kirjoitettu lakiin ”kustannuksia korvataan valtion varoista valtioneuvoston päättämien perusteiden mukaisesti”. Nyt kyseinen teksti kuuluu ”toiminnasta aiheutuvia kustannuksia korvataan valtion talousarvion rajoissa”. Eli siis sellaiseksi, että kun budjetista rahat loppuvat, niin kunnat hoitavat kustannukset!

Ei tarvitse olla mikään ennustajaeukko huomatakseen, että valtiovallan tarkoitus on siirtää lopulliset kustannukset tässäkin asiassa kuntien hoidettaviksi. Kouvolan kaupunginvaltuuston kokouksessa talousarvionkäsittelyn yhteydessä esitin ponsiesityksenä, että maahanmuutontoiminnasta kaupungille aiheutuneet kustannukset selvitetään tarkasti, ennen kuin otamme lisää kiintiöpakolaisia. Kannatusta en esitykselleni saanut riittävästi. Kyseisiä kustannuksia on muualla kunnissa tutkittu, ja on huomattu maahanmuuttotoiminnan käyneen kunnille kalliiksi.

Valtuusto hyväksyi vuoden 2011 talousarvion alijäämäisenä. Alijäämää lisää hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman lisäksi myös kuluvana vuonna kertyvä alijäämä. Näillä näkymin näiden yhteinen miinus on arvioitu olevan noin 55 miljoonaa euroa. Täten lakisääteistenkin palvelujen tuottaminen on vakavasti uhattuna. Tähänkö vielä pitäisi lisätä kunnan lakisääteiseen toimintaan kuulumattomia kustannuksia?

Paljon on puhuttu mahdollisista 6—7 miljoonan euron henkilöstösäästöistä yhdeksi taloutemme tasapainottamiskeinoksi, ne eivät kuitenkaan sisältyneet hyväksyttyyn talousarvioon. Tosin säästöjen mukanaoloa kyllä seliteltiin siten, että henkilöstösäästöt ovat talousarviopäätöksen hengessä mukana, jotka saattavat konkretisoitua henkilöstön lomauttamisella. Valtuuston päätöksiä ehkei voida edes Kouvola-sopimuksella ohittaa?

Aikaisemmin olen tottunut siihen, että menot ja tulot perustellaan talousarvion tekstiosassa ja numeroin tuloslaskelmassa. Mitenkähän tilintarkastajat tarkastavat tämän niin sanotun henkisen osan, jota käsitellään vähän toisenlaisessa tuomiokunnassa kuin yleensä kunnallisten päätökset.

Anssi Tähtinen (ps.)

Kouvola, julkaistu Kouvolan Sanomissa 27.12 2010

---

Rahaa kotiuttamiseen, ei kotouttamiseen

Väkivallan käyttö ei ole hyväksyttävää missään muodossaan. Henkinen tai fyysinen väkivalta, kohdistuupa se sitten maahanmuuttajiin tai muihin vähemmistöryhmiin, on yksiselitteisesti tuomittavaa. Aivan sama, toteuttaako sitä valtaväestö tai eri kulttuuritaustan omaavat kansalaiset keskenään.

Kenellekään ei pitäisi kuitenkaan tulla yllätyksenä, että ristiriitoja eri väestöryhmien välillä on ja tulee jatkossa olemaan yhä enenevässä määrin. Siitä ei pidä syyllistää niitä maahanmuuttajia, jotka ovat joutuneet tai päässeet maahamme asumaan. Jos syyllisiä haluaa etsiä, löytyvät ne niistä, jotka maahanmuuttojärjestelmästä itselleen käärivät huomattavia voittoja. Kunnillekin sanotaan olevan taloudellista hyötyä maahanmuuttajista. Mikäli niin todella on, niin missä se niin kutsuttu humaanisuus tässä asiassa piilee?

Kotouttamista ja kotiuttamista voidaan verrata hyvinkin matkustamiseen joko ensimmäisessä luokassa tai turistiluokassa. Kotouttaminen on ensimmäiset kolme vuotta luksusluokan matkustamista niille, jotka ovat yhteiskunnan varoilla Suomesta turvapaikan saaneet. Oikein tai väärin, sen ratkaiskoon kukin kohdaltaan. Jos meillä tosiaan on tähän varaa, niin näkisin, että ensimmäiseen luokaan tulisi nostaa kaikki asunnottomat, opiskelijat, varattomat nuoret perheet, tai ne perheet, joiden elämä on syystä tai toisesta ajautunut tilapäisesti taloudellisesti karille.

Kotiuttamisella tarkoitetaan usein matkaa, jonka joutuu taittamaan sairaat ja vanhukset silloin, kun heitä kotiutetaan laitoksista tai sairaaloista kotiin. Turhan usein vastassa on koti, jossa ei ole vastaanottamassa omaisia, ei ole lämpöä eikä edes kunnallistekniikkaa. Kotiuttaminen ei toki aina ole näin synkkää. Valtaosa kotiuttamisista tapahtuu inhimillisissä puitteissa ja varsin hyvin hoidettuna. Tähän osataan myös olla tyytyväisiä.

Yksinkin puutteellisiin olosuhteisiin kotiutettu on kuitenkin liikaa ja siihen meillä ei pitäisi olla esteenä varojen puute. Onko liikaa pyydetty, että oman maamme kansalaisia kohdellaan samoin kuin tänne muualta muuttaneita?

Hoidetaan ensin suomalaisille riittävät peruspalvelut ja kattava sosiaaliturva. Parannetaan maailmaa vasta sitten, jos aikaa ja rahaa tähän on riittävästi. Näin säästyttäisiin monelta ristiriitatilanteelta ja eiköhän siitä suvaitsevaisuuskin paranisi.

Tilanteessa, missä emme pysty riittävästi huolehtimaan kaikista vähäosistamme, vanhustenhuollosta, terveydenhuollosta tai jopa peruskoulun menoista, meillä ei luulisi olevan varaa korjata muiden maiden pankkien tekemiä virheitä.

Anssi Tähtinen (ps)

Kouvola, julkaistu Kouvolan Sanomissa 29.11 2010

---

Rahaliiton tilalle uusi Hansaliitto

Rahaliiton ilmeinen sortuminen johtaa koko EU:n hajoamiseen. Sen jälkeen koko Eurooppa ajautuu vaikeaan kriisiin, jopa kaaokseen. Siksi nyt pitäisi nähdä erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja mitä silloin pitää tehdä. Nyt ongelmana on se, että EU-uskovaiset kieltäytyvät ajattelemasta muita vaihtoehtoja kuin nykymeno.

Rahaliiton ja EU:n savuavilta raunioilta ei ole paluuta entiseen. On siis etsittävä täysin uusi tie. Tuo uusi tie, uusi vaihtoehto olisi kyettävä hahmottamaan jo ennen lopullista rahaliiton ja EU:n hajoamista. Viime hetken paniikkiratkaisut ovat harvoin parhaita mahdollisia.

Olen puhunut uuden Hansaliiton puolesta, Saksan johdolla muodostettavasta uudesta nykyistä Euroopan unionia löyhemmästä valtioiden välisestä liitosta. Alppien pohjoispuolisista maista koostuva yhteenliittymä koostuu riittävän yhdenmukaisista valtioista, jotta ne pystyvät toimivaan yhteistyöhön. Alppien eteläpuoliset valtiot perustakoot oman systeeminsä.

Olen koko EU:n ajan puhunut myös siitä, että EU koostuu liian erilaisista valtioista ja kansakunnista niin kulttuurin, kielen, moraalin, maatalouden, teollisuuden, uskonnon, ilmaston, korruption kuin monen muun tekijän osalta. Olen ennustanut, että tällainen Nooan arkki ajaa jossakin vaiheessa niin pahasti karille, että paikkausyritykset eivät enää auta. Nyt ollaan hyvin lähellä tuota tilannetta ja perussyynä on juuri tuo liiallinen erilaisuus.

Kaikensorttisista ”tilanne on hallinnassa” -vakuutteluista huolimatta myös keskeiset päättäjät ovat epävarmoja. Esimerkiksi valtiovarainministeri Jyrki Katainen kehottaa varautumaan siihen, että Irlannin pankkikriisi leviää muihin euromaihin.

Meidän pitää viimeistään nyt pohtia ja havaita, minne tässä oikein ollaan menossa. Tuota keskustelua ei saa enää lykätä, sillä olemme kuilun partaalla. Euroopan rahaliiton sortuminen on hyvinkin mahdollista, sen todennäköisyys kasvaa päivä päivältä. Irlannin jälkeen on vuorossa Portugali. Sen jälkeen on vuorossa Espanja, johon nykykeinot eivät enää riitä, rahaa ei ole tarpeeksi.

Reijo Tossavainen

Kouvola, kirjoitus julkaistu Etelä-Saimaassa 23.10 2010 ja Kouvolan Sanomissa 26.11 2010

---

Energiayhtiöstä olisi voitu tulouttaa enemmän

Matti Rikala ymmärsi vesitaksalla kerättävän piiloveron (Lukijat 9.11.). KSS Energia Oy:n jakokelpoisten voittovarojen tulouttaminen sen sijaan näytti tuottavan vaikeutta. Kirjoituksessani en ole ottanut mitenkään kantaa siihen, miten kunnan kokonaan omistaman osakeyhtiön tulos on aikanaan muodostunut. En siis siihen, onko tuloksen muodostuminen perustunut ylisuuriin tariffeihin, vai onko se muodostunut yhtiön johdon liikkeenjohdollisista kyvyistä. Tariffeja koskevat päätökset on kyseinen yhtiö ja sen hallinto tehnyt ja myös niistä vastaa. Samoin KSS Energia Oy on varmasti säntillisesti maksanut myös veronsa.

Rikalalta on sen sijaan jäänyt kokonaan huomioimatta tehty lakimuutos. Kunnan täysin omistamien yhtiöiden tuloksesta omistajalle maksettavasta tuloutuksesta ei kunnalta peritä enää veroa. Tämän muutoksen ajankohtaan tein aloitteen aikaisemmin syntyneiden jakokelpoisten voittovarojen tulouttamisesta omistajilleen. Aloitteeni tarkoituksena oli saada tuloutettua syntyneet voittovarat verovapaasti, ja tässä myös onnistuin. Ellei niin olisi käynyt, uskoakseni KSS Energia Oy olisi kyllä löytänyt niillekin miljoonille käyttöä, mutta tuskin tariffien alentamiseen.

KSS Energia Oy:n ostaessa kaupungilta kaukolämpöyhtiöt sen taseessa oli jakokelpoisia voittovaroja yli 18 miljoonaa euroa. Nämä varat olisi ilman veroseuraamuksia voitu siirtää täyttämään kaupungin tyhjänä ammottavaa kukkaroa.

Käviköhän asiassa kuitenkin niin, että KSS Energia Oy käytti kaupungin varoja kaupungin omistamien kaukolämpöyhtiöiden ostamiseen. Tämähän tietysti on populismia, kun sen esittää perussuomalainen, mutta näyttää niitä populistisia tarinoita olevan Rikalallakin ihan riittävästi.

Anssi Tähtinen (ps.)

Kouvola, julkaistu Kouvolan Sanomissa 18.11 2010

---

Kansalaiskuuleminen on silmänlumetta

Päättäjät valittelevat, että kouvolalaiset ovat ottaneet nihkeästi kantaa museoiden ja kirjastojen tulevaisuutta koskeviin selvityksiin. Vain muutamat ovat ilmaisseet mielipiteensä Kouvolan kirjastojen ja museoiden kehittämises-

tä kaupungin internet-sivuilla.

Keskustelufoorumin avannut kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Päivi Kossila pahoittelee, että kaupunkilaiset ilmaisevat mielipiteensä usein vasta sitten,

kun asioista tehdään jo päätöksiä.

Ehkä pitäisi katsoa peiliin ja todeta, mistä tällainen suhtautuminen johtuu. Koska poliitikoilta tällainen taito puuttuu, niin kerron sen heille esimerkkien valossa.

Valkeala liitettiin Kouvolaan, vaikka ainakin kolme neljästä kuntalaisesta oli sitä vastaan. Kossilan edustama demaripuolue oli yksimielisesti liitoksen kannalla. Osa ryhmästä oli eri mieltä, mutta heidätkin painostettiin ryhmän kannan taakse.

Kuntaliitosasiassa myös keskusta ja kokoomus olivat kansan mielipiteen kuulemista vastaan, koska kansan mielipide olisi ollut ”väärä”. Jos näin tärkeässä asiassa ei kuunnella kansalaisten mielipidettä, niin missä sitten?

Kansalaiset eivät ole niin tyhmiä, etteivätkö he osaa vetää oikeita johtopäätöksiä ”mielipiteiden kuulemisesta”.

Reijo Tossavainen(ps.)

Kouvola, julkaistu Kouvolan Sanomissa 2.11 2010

---

Veden hinta ei voi perustua vertailuun

”Kouvolalaisten vesi halvimmasta päästä” -otsikolla lähestyttiin paikallisessa mediassa veden kuluttajia. Varsin heppoisesta näkökulmasta, kun hintaa vertaillaan ainoastaan jossain toisessa kunnassa maksettavaan veden hintaan. Aina löytyy Suomesta kuntia, joissa on Kouvolaa korkeampi veden hinta, mutta sen perusteella ei Kouvolan tule hintatasoaan korottaa.

Vesihuoltolain lähtökohta on, että vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja käyttökustannukset. Maksuihin saa lisäksi sisällyttää vain enintään kohtuullisen tuoton pääomalle. Vesihuoltolain kohdassa ”vesihuollon maksut ja kustannukset” ei puhuta hintavertailusta mitään, ei etenkään vertailusta muihin kuntiin korotusperusteena. Jos muiden kuntien hintataso olisi vertailuperusteena, niin silloinhan pitäisi hintaa aika ajoin laskeakin, sillä halvempia kuntia myös löytyy.

Pääoman tuottoa pidetään kohtuullisena silloin, kun se on kuntarahoituksen keskimääräistä korkotasoa. Kouvola-sopimuksessa mainitaan, että maksuja ja taksoja verrataan maan kymmenen suurimman kaupungin hintatasoon. Tällaisellakaan vertauksella ei ole mitään totuuspohjaa, sillä vesihuoltolaissa puhutaan vain ja ainoastaan aiheuttamisperiaatteesta.

Pahasti ovat puurot ja vellit menneet sekaisin, jos kaupungin taloussuunnittelupäällikkö määrittelee, miten suurilla tai pienillä askelilla vedenhinnan korotuksessa edetään. Hinnan on perustuttava todelliseen käyttöön, ei kaupungin rahantarpeeseen.

Vääriä ovat myös puheet, että kaupunki on sijoittanut 22,4 miljoonan euron pääoman Kouvolan Veden peruspääomaksi.

Kouvolan Vesi liikelaitoksena on osa Kouvolan kaupungin konsernia. Veronmaksajat ja veden kuluttajat ovat jo aikanaan maksaneet kyseisen pääoman, joka nyt toista kertaa pyritään maksattamaan kuluttajilla.

On se vain siitä eriskummallinen laki tuo vesihuoltolaki, ettei sitä näytä valvovan kukaan tai mikään instanssi. Mitenkähän tuollainenkin lipsahdus onkaan päässyt käymään maassa, jossa valvojia pysäköinninvalvojista alkaen riittää?

Anssi Tähtinen (ps.)

Kouvola, julkaistu Kouvolan Sanomissa 29.10 2010

En ole ollut päättämässä hintojen korotuksista

En yleensä vastaa nimettömiin kirjoituksiin ja niissä esitettyihin väitteisiin. Napakoissa nimimerkki ”Ää-nest” kirjoitti 13.10. kuitenkin siinä määrin totuudesta poikkeavaa, että se vaatii oikaisua.

En ole ollut päättämässä veden hinnan korotuksista, niin kuin nimimerkki väittää. Päätökset niistä on tehnyt ja tekee vastakin vesilaitoksen johtokunta. Johtokunnassa olen kaupunginhallituksen edustajana ilman äänioikeutta.

Sähkön hinnasta puolestaan päättää KSS Energia Oy:n hallitus. Kuusankosken Aluelämmitys Oy:n tuloutuksesta on päättänyt silloinen Kuusankosken kaupunginhallitus, jonka käsittelyn yhteydessä olen ollut esteellinen lämpöyhtiön puheenjohtajan ominaisuudessa. Syytä on kuitenkin mainita, että Aluelämmitys tuloutti yli 300 prosenttia sijoitetusta pääomasta omistajalleen ollen silti maan halvimpia lämpöenergian hinnoittelussaan.

On myönnettävä, että aloitteestani aikanaan KSS Energia Oy:ltä tuloutettiin jakokelpoisia voittovaroja ilman veroseuraamuksia omistajilleen yhteensä 14 miljoonaa euroa, josta 40 prosenttia Kouvolaan, 40 prosenttia Kuusankoskelle ja 20 prosenttia Valkealaan. Tulouttaminen ei vaikuttanut korottavasti sähkön hinnoitteluun.

Vastaava tulouttaminen olisi ollut mahdollista uudessa Kouvolassakin. Ilman veroseuraamuksia olisimme voineet tulouttaa 18,5 miljoonaa euroa KSS Energia Oy:ltä ja sijoittaa varat ns. pääomarahastoon. Nyt lämpöyhtiöiden fuusioinnissa maksettiin valtiolle veroina lähes kaksi miljoonaa euroa, joille varmasti olisi ollut käyttöä Kouvolassakin.

Anssi Tähtinen (ps.)

Kehitetään kirjastoja, ei karsita

Vaikka kirjastossa (kirjastoista) on oltava hiljaa, en malta olla kuitenkaan kuiskaamatta kommenttia. Kirjastolaitosta ollaan kehittämässä. Usein kehittäminen tar-

koittaa karsimista ja lopettamista. Toivon todella, että meidän kirjastolaitoksen kohdalla se tarkoittaa jotakin muuta.

Kirjastokierroksia on tehty, tilastoja koottu ja henkilökuntaa on kuultu. Toivottavasti kuuluu myös asiakkaan ääni.

Kirjastot ovat keskeisin, halvin ja läheisin kulttuuripalvelujen muoto. Todella tasapuolinen. Niin itsestään selvä, että kirjaston merkityksen huomaa vasta, kun sen on menettänyt.

Ja se lähtee näin: ei kehitetä, sitten supistetaan, seuraavaksi luovutaan tiloista ja paikalle jyrisee kirjastoauto. Joka senkin jättää kerran tulematta. Sitä paitsi kirjastoauto ei ole kirjasto. Autossa lukeminen särkee päätä…

Ne joilla on töitä ja toyota, voivat asioida pääkirjastossa. Lähikirjastot ovat tärkeitä ikäihmisille, lapsille ja sille levottomalle nuorisolle. Toimittaja haastatteli mopopoikaa ja tämä lausui: ”Mitä välii. Ei haittaa vaikka kirjasto lähtee”. Samanlaiset lähdöt tämä antaa varmaan koululle, ke-

säkeitolle ja Kymi Sinfoniettalle — koko yhteiskunnalle. Mutta niinpähän vaan pojat murtautuvat kirjaston ikkunasta. Kova on kulttuurin nälkä tai kokoontumispaikkojen puute.

Kirjaston on elettävä ajassa ja tiedän, että henkilökunnalla on kehittämisideoita, mutta onko riittävää tukea?

Sivukirjastot on unohdettu. Ne joustavat työvoimapulassa ja ihmiset yrittävät selvittää netistä, että miten kirjasto sattuu olemaan auki. Sitten ihmetellään alenevia lainausmääriä, jotka eivät edes kerro kaikkea käyttäjien tarpeista. Lähiössä kirjasto voi olla ainut mahdollisuus käyttää nettiä (ja selvittää aukioloaikoja) ja lukea lehtiä. Kaikilla ei ole kotona mahdollisuutta näihin ylellisyyksiin. Lehtisalit ja cd-kokoelmat kuntoon ja tolkuttomat kirjavuoret pois. Kehitetään palvelua, jossa käyttäjällä on entistä aktiivisempi rooli.

Lähikirjasto tukee koulun, päiväkodin ja kylätoimikunnan toimintaa. Ja tietysti se voi olla yhteinen olohuone. Asiaton oleskelu sallittua.

Voikkaa ja Pilkanmaa, joissa asukasaktiivisuus on huipputasoa, ovat loistavia paikkoja kokeilla uusia toimintamalleja. Vai otetaanko taas niiltä joilla on vähiten. Kirjastojen osuus on kaupungin budjetista vain prosentin. Toivon todella, että Kouvolassa ajatellaan isosti.

Ukko Bamberg

Mikä ihmeen Kouvola-sopimus?

Mitä tämä jatkuva höpinä ja kirjoittelu ns. Kouvola-sopimuksesta on? Tietääkseni mitään virallista sitovaa sopimusta ei ole olemassa (saa korjata jos olen väärässä), ainakaan sitä ei ole valtuustossa käsitelty.

Jopa Kouvolan kaupungin tiedotuslehdessä ko. ”sopimus” mainitaan. Lainaus jutusta kirjastoverkko: ”Poliitikot ovat sitoutuneet Kouvola-sopimukseen”.

Perussuomalaiset eivät ole ko. sopimusta allekirjoittaneet, tämä ei silti tarkoita, ettemmekö me yrittäisi/haluaisi toimia kansalaisten parhaaksi.

Jos kyseinen sopimus on virallisesti hyväksytty, on kirjoitukseni aiheeton, mutta jos ei, niin mielestäni jatkuva sopimukseen vetoaminen ja maininta sen olemassa olosta on kansalaisten harhaanjohtamista.

Petri Luumi (ps.)

Veden hintaa tulee laskea Kouvolassa.

Kouvolan Veden maksuja ja taksoja tulee laskea, jos niillä on kuluttajilta peritty enemmän, mitä vesilaitoksen pitkäaikaiset investoinnit ja käyttökustannukset vaativat.  Vuonna 2001 säädetty vesihuoltoa koskeva laki edellyttää, että kunnallisen vesihuoltolaitoksen kirjanpito eriytetään kunnan muusta kirjanpidosta ja edelleen, että vesihuollosta perittävillä maksuilla ja taksoilla katetaan ainoastaan vesihuoltolaitoksen investoinnit ja käyttökustannukset. Vesihuollosta perittäviin maksuihin saa sisällyttää enintään kohtuullisen tuoton pääomalle, jonka taas tulee vastata pitkäaikaisen rahoituksen hintaa kunta-alalla. Kunta-alan pitkäaikaisen rahoituksen hinta on tällä hetkellä lähempänä kolmea kuin kahdeksaa prosenttia. Vesihuoltolaitoksen maksuilla ja taksoilla ei siten voida rahoittaa kunnan muuta palvelutuotantoa tai tasapainottaa alijäämäistä tilinpäätöstä.

Kaikkia Kouvolan vahvuuksia, kuten halvat asumiskustannukset, ei tule romuttaa vippaskonsteilla.  Tottahan on, että vaikka olisi kuinka rikkaan talon poika, niin jollei ole rahaa niin ei ole rahaa. Talouden tasapainottamiseen on kuitenkin käytettävä ainoastaan niitä keinoja, jotka sietävät päivänvalon. Lähes 500 milj. euron talousarviota ei 10 milj. euron liikevaihdolla toimivalla liikelaitoksen kurittamisella onnistuta laittamaan kuntoon. Etenkään, kun kyseinen liikelaitos tulouttaa jo nykyisellään 12 % liikevaihdostaan kaupungille. Jos piiloverottaminen on sitä rohkeaa uudistumista ja kuntalaisten parhaaksi tehtävää työtä, niin tulen varmasti vastustamaan tällaista toimintaa. Turpiinhan siinä varmastikin tulee, kun asialle on keskeisten poliittisten ryhmien tuki. Näin tärkeä ja jokaista kuntalaista koskeva asia ei kuitenkaan voi olla vain läpihuutojuttu ja ymmärretä pakon sanelemaksi.

Anssi Tähtinen (Ps.)

kaupunginvaltuutettu, julkaistu Kouvolan Sanomissa 4.10 ja PK-lehdessä 6.10

Kouvolan taksoilla tehdään piiloverotusta

Kuntaliitoksen jälkeen on maksu- ja taksapolitiikassa toteutettu maksujen harmonisointia eli palveluista perittävien maksujen hinnoittelua samansuuruiseksi koko kunnan alueella. Tämän johdosta entisen Kouvolan alueella vesi- ja jätevesimaksuihin tulee suurempi korotus kuin muualla kunnan alueella.

Virkamiesvalmistelussa on vaadittu Kouvolan Veden tuloutusta lisättäväksi niin, että vesilaitoksen peruspääomasta perittäisiin 8 prosentin vuotuinen korko, joka toteutuessaan siirtyisi suoraan kulutusmaksuihin. Lisäksi on suunnitteilla uuden rakentamisyhtiön perustaminen, joka lisäisi omalta osaltaan paineita kulutusmaksujen korottamiseen samoin 8 prosenttia. Vesilaitoksella on meneillään mittavat investoinnit, joiden lainojen takaisinmaksut yhdessä kasvavien käyttökustannusten kanssa luovat paineita veden käyttömaksujen korottamiseen tulevina vuosina.

Kouvola-sopimuksella, jota tosin kaupungin virallinen organisaatio ei ole edes käsitellyt eikä hyväksynyt, tuntuu olevan vahva poliittinen tuki. Siinä on sovittu maksu- ja taksapolitiikasta niin, että taksat nostetaan 10 vastaavansuuruisen kunnan keskiarvoon. Kyseinen perustelu taksojen korottamiseen ei ole kestävällä pohjalla. Mielestäni taksojen ja maksujen korottamisen tulee tapahtua aiheuttamisperiaatteella, eikä niin, että taksojen korottaminen toimii piiloverona. Kaukolämmön hintaa valvoo kilpailuvirasto, joka ei varmasti hyväksy Kouvola-sopimuksen periaatetta maksun korottamiselle.

Perusturvan puolella menot ovat kasvaneet kuntaliitoksen jälkeen 23 miljoonaa euroa. Siellä taas hintojen harmonisoinnissa on menty päinvastaiseen suuntaan eli esimerkiksi kodinhoidontukea on pienennetty, mistä vireillä on useampia oikeusprosesseja. Näyttää siltä, että nyt isketään liian isolla kirveellä pieniin asioihin, kun pitäisi keskittyä niihin kuluihin, mitkä vaikuttavat todella talouteen ja sen tasapainottamiseen, sekä ennen kaikkea keskittyä hankkimaan kaupungille uusia tuloja.

Pitäisi keskittyä Kouvolan markkinoimiseen viihtyisänä asuinpaikkana, kaupungin näkyvyyteen, imagoon, luoda mahdollisuudet uusien työpaikkojen luomiseen ja sitä kautta uusien veromaksajien saamiseen. Ei myöskään sovi unohtaa jo Kouvolassa asuvien hyvinvointia ja viihtyvyyttä muuttoliikkeen estämiseksi. Kansainvälisyys ei myöskään saa jäädä ainoastaan täältä turvapaikan saaneiden varaan. Toivoisi sekä virkamies- että luottamusmiesjohdon luovan aktiivisesti yhteyksiä naapureihin, etenkin Viipuriin. Vaikka matkustaminen ei näytä tällä hetkellä olevankaan kovin hyvässä huudossa.

Anssi Tähtinen (ps.)

Vähäosaisille taattava ihmisarvoinen kohtelu

On hyvä, jos ja kun sosiaalidemokraatit ovat omimassa realismin omaan maahanmuuttopolitiikkaansa ja vielä parempi, jos demarit ihmisarvopuolueena tulee ajamaan tasa- ja ihmisarvoista asemaa myös vähäosaisille Suomen kansalaisille.

Mitään uutta ei kuitenkaan näytä olevan luvassa SDP:n taholta. Kiintiöpakolaisten määrä pidetään ennallaan, eikä myöskään esitetä mitään ehtoja sosiaali- eikä työperäiselle maahanmuutolle, millä ensisijaisesti työllistettäisiin kotimaamme pitkäaikaistyöttömät.

Sama ihmisarvoisen aseman takaaminen niin maahanmuuttajille kuin Suomen kansalaisille on oltava lähtökohtana maahanmuuttopolitiikassa. Tämä edellyttää, että joko maahanmuuttajien asema ja olosuhteet selkeästi heikentyvät, tai Suomessa vanhusten, sairaiden, työttömien, opiskelijoiden elinolosuhteet kokevat melkoisen parannuksen. Onko tämä kuitenkaan mahdollista toteuttaa, kun käytännön elämä näyttää arjessa varsin toisenlaiselta?

Tästä on oiva esimerkki, joka ei varmaan ole edes ainutkertainen. Kouvolan pohjoisessa kaupunginosassa asuva henkilö vietiin ambulanssilla sairaalaan, josta hänet kuukauden hoidon jälkeen kotiutettiin asuntoonsa. Asunnossa ei ole minkäänlaista kunnallistekniikkaa, ”vaan nurkkaan lasketaan kumpikin lasti”, jotka hyväntahtoiset naapurit ja ystävät käyvät ajoittain tyhjentämässä.

Kotiuttaminen tapahtui siten, että taksinkuljettaja kantoi kyseisen henkilön sisälle kotiinsa. Tämän jälkeen Kouvolan kaupungin sosiaalityöntekijä harkitsi kolme kuukautta, tarvitseeko kyseinen henkilö taksilippua kauppareissujaan varten, sillä lähimpään kauppaan on matkaa reilusti yli 20 kilometriä. Pitkän harkinnan jälkeen hän päätyi tulokseen, ettei henkilön terveydentilassa ole tapahtunut siinä määrin muutoksia, että hän olisi oikeutettu taksinlipun käyttöön.

Sosiaalivirkailijan päätöksen perustelut olivat harvinaisen oikeat siinä, että terveydentilassa ei todellakaan ollut tapahtunut muutosta. Kyseinen henkilö ei kyennyt ennen eikä jälkeen sairaalareissunsa kävelemään edes postilaatikolle saatikka sitten ulkovessaan.

Jos vastaavanlaisen ”palvelun” kohteeksi olisi joutunut maahanmuuttajataustainen henkilö, niin maahanmuuttokoordinaattori olisi valjastanut melkoisen mediamyllerryksen, jotta maahanmuuttajalle taattaisiin ihmisarvoinen kohtelu. Omat vanhuksemme ja sairaamme sen sijaan saavat vain hiljaa tyytyä saamaansa kohteluun!

Anssi Tähtinen (ps.)

kirjoitus julkaistu Kouvolan Sanomissa 28.8 2010

Tarvitaan rohkeutta päättää veronkorotuksesta

Sen vatvominen, oliko kuntaliitos aikanaan hyvä tai huono päätös, on turhaa, koska päätös on tehty ja asian kannattajat ovat aikanaan saaneet varsin laajan kuntalaisten tuen. Meidän muiden on vaan tyytyminen nykyiseen suurkuntaan.

Kuntaliitosmiesten ja -naisten tulisi myös puolestaan hyväksyä ne tosiasiat, mitä kuntaliitos on tuonut tullessaan. Ensinnäkin kunnan kokonaismenot eivät ole laskeneet vaan päinvastoin nousseet. Kunnan tulopuoli ei myöskään ole siinä suhteessa kasvanut, että sillä pystyttäisiin kattamaan menot. Esimerkiksi perusturvan menot ovat kasvaneet kaksi veroprosenttia verrattaessa niitä entisten itsenäisten kuntien perusturvan menoihin. Tosin kyseiset menot mitä todennäköisimmin olisivat kasvaneet myös itsenäisissä kunnissa, mutta käsitykseni mukaan ei varmasti samassa määrin.

Kuntaliitoksen kannattajat taas ovat varmaan sitä mieltä, että ilman liitosta menot olisivat kasvaneet vieläkin enemmin. Tärkeintä on kuitenkin tiedostaa, että kyseiset menot ovat kasvaneet kahden kunnallisveroprosentin verran ja ryhtyä päättäväisiin toimiin kulujen karsimiseksi sieltä, missä ne eivät aiheuta kunnan lakimääräisten velvoitteiden uhkaa.

Nyt kyseisten menojen leikkaamiseksi ei virkamiesvalmistelusta ole esitetty mitään muuta kuin henkilöstömenojen leikkaaminen. Toisaalla on päätetty lisätä kunnalle lakisääteisesti kuulumattomia kustannuksia, kuten maahanmuutosta aiheutuvia moninaisia kuluja. Eläke- tai henkilöstöjärjestelyillä ei tulla saamaan riittävää säästöä aikaan, vaan siksi Kouvola-sopimuksessa on jouduttu sitoutumaan myös henkilöstön lomautukseen.

Jorma Liukkosen kaupunginhallituksessa tekemä esitys veroprosentin korottamiseksi oli oikeansuuntainen, koska menot ovat olemassa, mutta niiden kattamiseen ei ole juuri vaihtoehtoa. Syömävelan ottaminen on kaikkein huonoin vaihtoehto. Se on vain pään pistämistä pensaaseen ja tapa siirtää päätöksiä, jotka joka tapauksessa on joskus tehtävä. Peräänkuulutan rohkeutta päättää myös kipeistä asioista niiden lykkäämisen sijasta.

Perusturvan menojen leikkaamista en kannata, jos se huonontaa terveyden- tai vanhustenhuollon palveluita. Olemmeko kuitenkaan saaneet kyseisiä palveluita niin kattaviksi ja toimiviksi, että kahden veroprosentin korotus kyseisiin menoihin on puolusteltavissa, vai ovatko rahat menneet raskaaseen organisaatioon?

Perusturvan menoihin suunnitellaan lisää menopaineita rakentamalla uusi sairaalarakennus kävelymatkan päähän rautatieasemalta. Toki jotain uutta rakentamista uusi terveydenhoitohanke kaipaa, mutta mielestäni siinä tulee hyödyntää nykyisen aluesairaalan tiloja ja yhteyttä hiljattain rakennettuun psykiatriseen sairaalaan samoin kuin terveydenhuollon sijainniltaan erinomaiseen ja hienosti toimivaan alan oppilaitokseen.

Anssi Tähtinen

Kaupunginhallituksen jäsen (ps.)

Kouvola

julkaistu Kouvolan Sanomissa 18.6 2010

Keskustassa vietettävä Kouvola-päivä ei yhdistä

Kouvola-päivä tuo mieleeni kysymyksen: Koska tämä muiden apinoiminen loppuu?

Idea on hyvä, en tuomitse sitä, mutta kun se on muualla toteutettu paremmin ja toimivasti, esimerkiksi Helsingissä. Täällä meillä nyt ei vaan kertakaikkiaan tunnuta tajuavan, että emme ole suurkaupunki vaan tuppukylä. Ei se, että on paljon asukkaita, tee meistä edelleenkään suurkaupunkia.

Olisi vihdoin jo ymmärrettävä, että asutusta on ja tulee olemaan yrityksistä huolimatta muuallakin kuin ydinkeskustassa. Ei haja-asutusalueella paljon lohduta, jos kaupungin keskustassa tapahtuu ja on jopa järjestetty ”ilmainen” joukkoliikenne (kertalippuhan on maksettava).

Kyllä on Tirvan, Raussilan, Ratulan, Jaalan, Hillosensalmen (tarvitseeko jatkaa) ym. alueiden asukkaiden vieläkin pakattava perhe omaan autoon, jos meinaa päästä nauttimaan Kouvola-päivän antimista, vai koskeeko ”ilmaisuus” myös taksikyytejä? Suurin osa tapahtumista näet loppui viimeistään kello 14.

Eikö Kouvolan tavoite ollut olla vihreä kaupunki? Eipä tuo vihreys varmaankaan toteudu, jos vapaa-aikanakin joudutaan perhe pakkaamaan peltipurkkiin jotta voisi päästä ihailemaan suur-Kouvolaa.

Helsinki-päivä toimii Helsingissä, jossa joukkoliikenne sen mahdollistaa. Siellä ei ole montaa kolkkaa jonne joukkoliikenne ei ulotu.

Hoidetaan perusasiat ensin kuntoon, sitten voimme varmaan kaikki nauttia ja juhlistaa YHTEISTÄ Kouvola-päivää. Nyt se ei taatusti yhdistä, saattaapa jopa johtaa vielä enemmän eri kuppikuntiin.

Vielä pitäisi viiri nostaa salkoon, hmph, jos jonkin viirin vetäisin salkoon, olisi se edelleen Elimäen tai Valkealan, lipusta nyt puhumattakaan. Jos lipun salkoon vetäisin, niin korkeintaan puolitankoon ennen kuin koko alue suur-Kouvolassa on tasapuolisesti huomioitu... johan kuntalakikin sen vaatii!

Petri Luumi (ps.)

Etsitään säästöjä ostopalveluista

Toimintakeskukseen varaa, kouluihin ei?

Samaan aikaan kun Kouvolassa lopetetaan kouluja, ollaan niitä toisaalla perustamassa. Asiaa ei hidasta edes kaupungin 10 miljoonan euron sopeuttamisohjelma tai henkilökuntaa koskevat yt - neuvottelut. Lautakunnat saivat aloitteen uudesta monikulttuurisesta koulutus- ja toimintakeskuksesta. Aloitetta perustellaan maahanmuutto-ohjelmalla, jota ei ole edes hyväksytty.

Aloite kuuluu näin: ” Monikulttuurisen koulutus – ja toimintakeskuksen pitää olla kaupungin päämäärä, mihin myös suunnataan kaupungilta rahallisia resursseja”.

Kysyn vaan, että mitä ihmeen resursseja? Olenko ymmärtänyt väärin, että matti on kukkarossa. Ei kai tyhjän pussin toteamiseen tarvita konsulttia tai monialaista työryhmää. Kotkan kaupungilta palaa vastaavaan keskukseen 50 000 € vuodessa. Kokonaiskustannukset ovat satoja tuhansia euroja.

Tein kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa vastaesityksen: ”Kouvolan kaupunki ei voi tässä taloustilanteessa sitoutua ehdotetun koulutus- ja toimintakeskuksen perustamiseen. Tästä syystä ei ole myöskään ajankohtaista perustaa asiaa selvittävää työryhmää. Kun taloudelliset edellytykset syntyvät, ehdotetun monialaisen työryhmän on selvitettävä nykyisten palveluntuottajien mahdollisuudet järjestää vastaavia palveluita”.

Mutta ei. Lautakunta hyväksyi aloitteen ja minä jätin eriävän mielipiteen.

Esitin, että jos rahaa on, suomenkieltä opetettaisiin esim. kansalaisopistossa ja että kulttuuria voi harrastaa alan laitoksissakin. Ei. On saatava omat tilat, johtokunnat, tilintarkastajat ja koko byrokratian paletti. Ei kelvannut se, että maahanmuuttajien ja suomalaisten kohtaamista edistettäisiin siellä, missä ihmiset asioivat jo nyt ja missä on muutkin puitteet olemassa.

Aloitteen tekijä uskoo, että eristäytymistä ehkäistään parhaiten erillisessä monikulttuurisessa koulutus- ja toimintakeskuksessa, jonne kouvolalaiset varta vasten menevät maahanmuuttajia tapaamaan. Aikanaan perustettava työryhmä ottaa tietenkin kantaa myös toimitiloihin. Kaikille suurena yllätyksenä se tulee esittämään, että kaupungin on osoitettava tilat hyvältä paikalta. Entinen kylä koulu ei kelpaa. Koska Kouvola on kiinteistöalan erityisasiantuntija (Pilvilinna, Valkealan sairaala), niin sehän ei ole ongelma. Ilmaiset tai alihintaiset tilat kyllä järjestyvät – vaikkapa Kankaan koulun (entisistä?) tiloista.

Ukko Bamberg (PS)

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen

11.2 2010

Kirjoitus julkaistu Kouvolan Sanomissa

Laatua Utinkin pysäkeille

Lukaisin tästä lehdestä, kuinka välillä Anjala-Voikkaa laatukäytävään laitellaan hienot katokset, roskikset ja penkit “dösäpysäkeille”!

Täällä Utissa on kyllä “käytävä” ilman laatua! Pyytäisinkin, että tänne roijattaisiin jonkunlaisia penkkejä, jotta jaksamme sitä laatua odotella! Istuen aikakin kuluu kuin siivillä.

Totta puhuen tämänkaltaisia “käytäviä” ilman laatua löytyy ympäri kaupunkiamme! Mielestäni tämä asettaa kaupunkilaiset eriarvoiseen asemaan! Tasapuolisestihan tätä Kouvolaamme piti kehittää, reuna-alueet huomioiden!

ELIISA TIMONEN (ps.)

kaupunginvaltuutettu, Kouvola

kirjoitus julkaistu Kouvolan Sanomissa 23.1 2010