Etelä-Kymenlaakso

Sähkön tuotanto täysin kotimaiseksi

Vaikka Suomi nyt maailman paras maa onkin, on se silti energiantuotannon omavaraisuuden suhteen hyvin haavoittuvainen. Suomen sähköenergian tarpeesta tuodaan maamme rajojen ulkopuolelta varovaisestikin arvioiden melkein viidesosa. Rajut vaihtelut sähkön hinnassa ja epävarmuus tuonnin suhteen heikentävät niin kriisitilanteen huoltovarmuutta kuin myös tavallisen pulliaisen kuluttajansuojaa.

Nykyinen tilanne on myös kansantalouden kannalta vahingollinen.

Viimetalvisten ilmastonmuutospakkasten aiheuttamat sähkön hintapiikit pakottivat esimerkiksi Imatran terästehtaan ajamaan tuotantonsa useita kertoja alas.

Kysyntä ja tarjonta määrittelevät sähköenergian hinnan niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Maamme omavaraisuusaste on mielestäni oltava 100 prosenttia. Tällöin perusteollisuutemme yksi keskeinen kustannuskomponentti säilyy omassa päätösvallassamme. Suomalaisen sähköenergian tuotannon varmuus on jatkossakin oltava monipuolinen tuotantorakenne, eikä munia tule pakata yhteen koriin. Nykyiset ympäristösäännökset ohjaavat lisätuotannon rakentamisen painopistettä kuitenkin melko vahvasti ydin- ja vesivoiman suuntaan.

Pystyäksemme lisäämään päästötöntä energiatuotantoa on ydin- ja vesivoiman lisärakentaminen vapautettava sitä nykyisin kahlitsevasta lupajärjestelmästä. Vesivoiman tuotantoa voidaan mielestäni nostaa jo valjastetuissa vesistöissämme ilman, että luontoarvoja merkittävästi uhataan.

Myös uusiutuvien energiamuotojen, kuten esimerkiksi tuuli-, aurinko-, maa- ja bioenergian tuotannon tulevaisuus täytyy turvata. Parhaiten se onnistuu kertaluontoisilla ja runsailla investointituilla sekä nostamalla tuote- ja teknologiapanostuksia.

Oikeudenmukaisen sähköenergian hinnoittelun turvaamiseksi on sekä syöttötariffijärjestelmien luomiset että niin kutsutun windfall-veron toteuttaminen torjuttava. Hallituksen nyt esittämät energiaveron korotukset vaarantavat koko sähköintensiivisen yrityssektorin tulevaisuuden. Ne myös tuovat kotitalouksillemme kohtuuttoman lisälaskun. Nämä vihreiksi veroiksi ristityt lisämaksut syövät äskettäin neuvotellut palkankorotukset mennessään ja merkitsevät sekä työttömille että eläkeläisille taas entistäkin ahtaampia aikoja.

Juho S.A. Eerola (ps.)

Kotka

kirjoitus julkaistu Kouvolan Sanomissa 1.9 2010

Länsimaisia arvoja ei pidä tuputtaa muille

Pääkirjoituksessaan 26.8. Markku Espo aivan oikein viittasi ihmisoikeuksien olevan länsimaiden julistus.

Ilmeisesti länsimaiset poliitikot eivät kykene sulattamaan kolmannen maailman erilaisia käsityksiä ihmisoikeuksista, vaan pyrkivät edelleen sanelemaan ainoaa ja oikeana pitämäänsä oppien julistamista.

Monet Aasian maat eivät ole allekirjoittaneet ihmisoikeusjulistusta. Islamilaiset valtiot eivät hyväksy vuoden 1948 YK-julistusta, ne pitävät sitä jatkona kristinopin levittämiseen.

Vuonna 1990 laadittiin Kairon julistus, jossa sharia-laki ja Koraani ovat ihmisoikeuksien pohjana.

Mm. ilmaisuvapaus on sallittu, jos se sopii sharian raameihin. Yhtäläisiä ihmisoikeuksia miehille ja naisille ei ole.

Minulle herää kysymys, keitä me olemme tuputtamaan omia länsimaisia arvoja koko muulle maailmalle. Pidän länsimaiden edustajien ihmisoikeussaarnoja jopa ylimielisinä ja loukkaavina muita kulttuureja kohtaan.

Saarnat ovatkin pikemmin teeskentelyä ja tarkoitettu kotiyleisölle. Länsimaiden periaatteiden mukaan taloudelliset edut ohittavat aina ihmisoikeuskysymykset.

Minä ainakin tyydyn siihen, että me noudatamme omia lakia ja normeja täällä länsimaissa, ja muu maailma saa elää omien normien mukaan.

Freddy Van Wonterghem (ps.)

Venäjä-osaaminen suurelta osin myytti

Tuontisuomalaisten havainnot Suomesta ovat myytti, jota toistetaan mielellään juhlapuheissa, ja jolla yritetään korostaa suomalaisen osaamisen paremmuutta. Erityisesti tällainen on hokema Suomen erityisestä Venäjä-osaamisesta. En kiellä, etteikö joillain harvoilla sitä todella olisi, mutta totuus on, että suurimmalla osalla se jää lähinnä kotiyleisölle tarkoitettujen korulauseiden toistamiseen.

Asenne Venäjää ja venäläisiä kohtaan on keskiverto-osaajalla ylimielinen ja lähtee siitä, että me täällä Suomessa tiedämme paremmin kuin venäläiset, mikä on heille hyvää, ja päätämme myös siitä, mitä he tahtovat ja mistä he ovat kiinnostuneita.

Jyrki Kataisen kahden biljoonan laskuvirhe Venäjän osalta kertoo, että joko valtiovarainministerimme on aika suurpiirteinen raha-asioissa, tai Venäjä-tietämys on tosi surkea.

Olisi toivottavaa, että ministeritasolla oltaisiin pikemmin hiljaa kuin paljastetaan tietämättömyyttä aliarvioidessaan täysin naapurivaltion resurssit.

Erityisen huolestuttava olisi, jos puolustus- ja ulkoministeri olisivat yhtä pihalla asiasta kuin valtionvarainministeri.

Venäjää ei tarvitse erityisesti rakastaa, kuitenkaan ei sitä tarvitse halveksia eikä varsinkaan aliarvioida,

Allekirjoitan Kataisen puheen osion ”me puolustamme omia arvojamme, omaa oikeusvaltiotamme, ja sen mukaisia käytäntöjä”. Niin pitääkin.

Vähentelevä vertailu Hollantiin sitä vastoin oli typerä ja tarpeeton.

Venäjän media ei ole juuri noteerannut kokoomusministereiden lausuntoja, ilmeisesti puheita on pidetty naapurissa lähinnä kärpäsen surinana. Suomalaismediassa tätä ruoditaan enemmänkin, yksi sun toinen Venäjä-”tuntija” on sanonut sanottavansa.

Freddy Van Wonterghem (ps.)

julkaistu Kymen Sanomissa 25.8 2010

Äärimmäisyyksiä laidasta laitaan

Seppo Häkkinen pohti Ylänurkka-kirjoituksessa (KySa 7.8.) äärioikeiston nousua eurooppalaisissa demokratioissa. Häkkisen pohdinnasta jäi mustavalkoinen kuva. On kaksi vaihtoehtoa: joko ollaan syvästi monikulttuuriuskovaisia tai äärioikeistoa ja kaikki, jotka eivät ole hairahtuneet monikulttuuriuskontoon, ovat sitten verrattavissa 30-luvun kansallissosialisteihin.

Kansallissosialistisessa Saksassa oli vallalla käsitys ”yksi valtio, yksi kansa ja yksi johtaja”. Monikulttuurisessa Euroopassa ideologiassa on toinen äärilaita eli ”moni valtio, mahdollisimman monia kansalaisuuksia ja vähemmistöjä eikä lainkaan selkeää johtajaa”.

Jopa Suomen lakiin on kirjattu termi, joka estää uusien vähemmistöjen sulautumisen ja integroitumisen suomalaiseen yhteiskuntaan. Lakiteksti on seuraava: ”Tässä laissa tarkoitetaan kotoutumisella maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen”.

Ketä palvelee tavoite luoda Suomeen suljettuja kieli- ja kulttuurisaarekkeita? Monissa eurooppalaisissa valtioissa tämä on johtanut ghettoutumiseen. Näissä saarekkeissa vallitsevat omat lait ja niiden johtoon valikoituu kaikkein kovaäänisin, röyhkein ja usein rikollisin aines.

Se, mitä Seppo Häkkinen nimittää käytöstapansa siistineeksi kansallissosialistiksi, ei vastusta maahanmuuttoa, vaan tähtää sulautumiseen ja integraatioon. En ymmärrä väkisin luotua ”me ja he” -luokitusta, jossa väestöryhmät pidetään toisistaan erillään ja ryhmien ainoa keskinäinen kosketus kulkee sosiaalitoimistojen kautta. En kannata äärinationalismia enkä äärisuvaitsevaisuuttakaan.

Moni maahanmuuttaja haluaa sulautua ja integroitua suomalaiseen yhteyskuntaan ja kannattaa niitä arvoja, jotka Seppo Häkkisen mielestä ovat kansallissosialistisia. Esimerkkinä voidaan pitää kesäkuussa jalustalle nostettuja kuutta maahanmuuttajataustaista henkilöä, jotka pyrkivät luomaan erillisen siirtolaisparlamentin. Hanke sai laajaa julkisuutta, koska se sopi monikulttuuriuskontoon. Sitä, että maahanmuuttajien alulle panemaa hanketta vastustavaan adressiin on lyhyessä ajassa tullut yli 600 nimeä, ei noteerata missään.

Freddy Van Wonterghem (ps.)

julkaistu Kymen Sanomissa 11.8 2010

Kunnalla ei velvoitetta ottaa maahanmuuttajia

ILMO NASKI kirjoitti 5.8 ilmestyneen Kymen Sanomien yleisönosastolla maahanmuuttajien asuttamisesta erilaisten säätiöiden kaupungille vuokraamiin asuntoihin. Naski epäilee, että todellinen vuokranmaksajataho näissä kalliissa asunnoissa viime kädessä olisi kunnan sosiaalitoimi. Toivottavasti asianomaiset viranomaiset antavat Naskille vastauksen.

24.7. julkaisi 13 eri puolilta Suomea kotoisin olevaa perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokasta humanitääriseen maahanmuuttoon liittyvän vaalimanifestin. Tarkoitus on, että mahdollisina tulevina kansanedustajina ajaisimme siihen kirjattuja tavoitteita. Olen yksi manifestin allekirjoittajista sekä laatijoista. Manifestissa muun muassa esitetään, että kuntia kiellettäisiin ottamasta asuntojonoihinsa sellaisia maahanmuuttajia joiden vuokran se, tai valtio, joutuu itse maksamaan.

Ilmo Naskin yleisönosastokirjoitus sisältää yhden virheen. Naski väittää lain velvoittavan kuntia asuttamaan sovitun määrän maahanmuuttajia. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan kunta voi täysin itsenäisesti päättää, ottaako se esimerkiksi pakolaisia, vai eikö ota. Kyseessä on vain ja ainoastaan kunnallispoliittinen päätös. Suurin osa Suomen kunnista ei pakolaisia ota.

Perussuomalaiset ovat esittäneet, että Kotka olisi jo kantanut vastuunsa maailman hädästä ja lopettaisikin nyt pakolaisten vastaanoton.

Resurssimme pakolaisten työllistämiseen ja kielen opetukseen eivät enää riitä ja moni kunnan toimiala on ylikuormitettu maahanmuuttajien kasvavan määrän tähden.

Mikään muu poliittinen ryhmä ei kuitenkaan ole esitystämme kannattanut, vaikka kiintiöpakolaisten vuosittaista määrää tällä valtuustokaudella radikaalisti onkin jo vähennetty.

Juho S.A. Eerola

kaupunginvaltuutettu (ps.)

Kotka

julkaistu Kymen Sanomissa 11.8 2010

Afganistan-operaatio suomalaisillakin turha keikka

HOLLANTI vetäytyi ensimmäisenä Nato-maana Afganistanista. Suomenkin olisi mielestäni viisainta poistua. Hollannin pesti alkoi 1.8.2006. Neljän vuoden saldo on 24 kuollutta ja 140 loukkaantunutta.

Nato oli pyytänyt Hollannin hallitusta jatkamaan sopimusta, mutta etenkin hallituskoalitiossa oleva sosiaalidemokraattinen työväen puolue vastusti sopimuksen jatkamista, jonka seurauksena hallitus kaatui ja Hollannissa järjestettiin uudet vaalit. Myös kansa vastusti Afganistanin operaation jatkamista.

Katson Suomen tavoitteena olevan pikemmin imagon nostattaminen Nato-maiden silmissä, ei niinkään afgaanien auttaminen.

Ei kai nyt kukaan tosissaan usko, että ulkoapäin tyrkytetty demokratia, länsimaiset ihmisoikeuskäsitykset, ym. turhanpäiväisyydet kelpaisivat afgaaneille.

Freddy Van Wonterghem (ps.)

julkaistu Etelä-Saimaassa 9.8 2010

Ceausescu on kuollut, elääkö Ceausescu?

MAAILMAN tunnetuinta vampyyriseutua on Romaniassa sijaitseva Transilvanian alue. Kreivi Dragulan tarina on yhdistelmä vanhaa itäeurooppalaista kansanperintöä ja todellista historiaa muinaisesta hallitsijasta, Vlad Drakulasta, joka varsin verisesti pysäytti turkkilaisten etenemisen Eurooppaan 1400 luvulla. Länsimainen viihdemaailma aina Bram Stokerista lähtien on lisännyt omia ärhäköitä mausteitaan tähän kiehtovaan myyttiin.

Vampyyri elää verestä. Päivisin se nukkuu arkussaan, mutta nousee pimeän tullen imemään viattomien uhriensa verta. Vampyyrin touhuilut eivät kestä päivänvaloa ja peilikuvaa sillä ei ole. Ristiä vampyyri kavahtaa oikein erityisesti. Vampyyrin tappaminen on äärimmäisen vaikeaa.

Tarvitaan hopealuoteja ja vaarnaa läpi sydämen. Joskus vampyyriksi epäillyn henkilön hauta avataan sen nukkuessa, kun halutaan varmistaa, että verenimijä todellakin on kuollut.

Romanian diktaattori Nicolae Ceausescu (1918- 1989) oli verenimijä ja vampyyri. Hänenkään tekonsa eivät kestäneet päivänvaloa ja veikkaan, että aikamoisia vaikeuksia Nicolaellakin oli itseään peilin välityksellä silmiin katsoa. Ceausescun valtakaudella näkivät miljoonat romanialaiset nälkää.

Vammaiset lapset suljettiin suomalaisia vankiloitakin kurjempiin kammioihin ja toisinajattelijoita vainottiin. Vampyyri itse imi kansansa verta ja asui perheineen yhdessä maailman suurimmista palatseista. Ristiä ei tarvinnut pelätä, sillä kirkko oli kommunistisille diktatuureille tyypilliseen tapaan ajettu ahtaalle.

Kansainvälisessä politiikassa tapahtui 1980 ja -90 lukujen vaihteessa paljon jännittäviä asioita. Berliinin muuri murtui, Neuvostoliitto hajosi ja Jugoslavian sodat alkoivat. Itä-Eurooppaan syntyi yli tusinan verran uusia valtioita. Ainoastaan Karjalaa ei palautettu. Mieleeni ovat painuneet synkeät uutiskuvat talvisesta Bukarestista.

Vampyyridiktaattori yrittää puhua palatsinsa parvekkeelta äkäiselle kansalle, joka kuitenkin on jo repinyt kommaritunnukset irti Romanian lipusta. Seuraavissa kuvissa teloitettu Ceausescu makaa vaimoineen hangessa.

Nicolae Ceausescun hauta avattiin keskiviikkona 21.7. Romanialaiset haluavat nyt varmistua siitä, että vampyyri todellakin on kuollut. Toivottavasti romanialaiset myös muistavat iskeä kunnon karahkan läpi verenimijän sydämen. Ehkäpä näin varmistetaan, että maailmanhistorian julmin yhteiskuntamalli ja ideologia, eli kommunismi, ei enää koskaan pääse Euroopan vapaiden kansojen verta imemään.

Juho S.A. Eerola (ps.)

Kotka

julkaistu Kymen Sanomissa 28.7

Suomalaiset huostaanottokiistat ratkaistava Suomessa

Vuonna 2006 kritisoin tapaa, jolla joukko Tanskaan muuttaneita muslimeja ja heidän jälkeläisiään yritti painostaa entisten kotimaidensa avulla asuinmaansa Tanskan hallitusta.

Tanska ei taipunut painostuksen alla, mutta suureksi häpeäksi Suomen pääministeri pyysi julkisesti anteeksi ainoana länsimaana Tanskan suomettumatonta käytöstä muslimeilta.

Nyt pieni ryhmä venäläisiä immigrantteja on pyytänyt Moskovaa painostamaan Suomea lasten huostaanottokiistassa.

Lasten huostaanotoissa on varmasti jossain tapauksissa sanomista. Kuitenkin tässä asiassa pitäisin vääränä, jos maahanmuuttajaryhmien lapsia kohdeltaisiin eriarvoisesti heidän kansallisen, etnisen tai uskonnollisen taustan perusteella.

Kiistat on ratkaistava joko Suomen tai EU:n sisällä, eikä suinkaan Moskovassa tai Islamabadissa.

Freddy Van Wonterghem

Kerjäläisoopperan jatko

Riikka Manner (kesk.) (Kouvolan Sanomat 12.7.) otti kantaa kerjäläisongelmaan ja perää EU-tason ratkaisua. Oikeastaan suomalainen EU komisaari Olli Rehn (kesk.) on ansiokkaasti edesauttanut Romanian EU:n jäsenyyttä.

Kerjääminen ei ole synnynnäinen ominaisuus, ei tietenkään. Se on kasvatuksellinen, kulttuurillinen ja tietyn yhteisön luoma normaali tapa hankkia elantoa. Onko kenelläkään tullut mieleen, että itse tämä väestöryhmä ei ole kovin innoissaan kun valtakulttuuri haluaa puuttua heidän elintapoihin.

Ehkä oikeanlaisen käsityksen saa, jos muistaa miten (innostuneesti) Suomessa otettiin vastaan ulkopuolisen Venäjän lapsiasiamiehen Pavel Astohovin ystävälliset neuvot lasten huostaanottokiistassa. Kuuntelin tarkkana Miranda Vuolasrantaa viime keväänä, kun lanseerattiin Syrjinnän vastaista neuvontapistettä Kotkan kirjaston auditoriossa.

Kysymys oli voiko kunta evätä romanilta paikkakunnalle muuttoa? Oikea vastaus: ei voi. Tosin selvisi, että asia annetaan käytännössä romanien käsiin, eli he sopivat asiasta keskenään.

Miranda Vuolasranta selvitti kuuntelijoille, että perinteet ovat heidän kulttuurissa vahvoja, kuitenkin nyt 400 vuotta romanien Suomeen saapumisen jälkeen on merkkejä, että perinteet ovat heillekin menossa suvaitsevampaan suuntaan, toisiin klaaneihin suhtaudutaan nykyään jo suopeammin.

Minulle jääkin tässä päällimmäisenä mieleen, että kun kuntatasolla on sanoma sopikaa asiat keskenänne, niin miten Riikka Manner kuvittelee asian hoituvan EU:n mahtikäskyllä? Romaneille täyttyy nostaa sinänsä hattua, kun haluavat pitää kiinni omista tavoista ja perinteistä, edes kolmannen valtakunnan vainot eivät tuottaneet(sopivaa)tulosta.

Suomessa on tietysti maailman parhaat ennustajat tai ainakin parhaat maailmanparantajat ehkä 400 vuoden päästä.

Freddy Wonterghem(ps.)

”Mummovyöryn” torjunta valikoivaa

Sinikka Hurskainen otti kantaa niin sanottuun mummopykälään (Lukijat 25.6.).

Maahanmuuttoviraston tilastoista käy ilmi, että vuonna 2009 oleskelulupaa haki ns. mummopykälän mukaisesti 1819 henkilöä, joista 74 oli kansallisuudeltaan venäläisiä ja 1265 somalialaisia.

Mummopykälän perusteella myönnettyjä oleskelulupia ei ole tilastoissa eritelty kansallisuuksien mukaan, mutta niiden kokonaismäärä on 771 myönteistä päätöstä.

Sinikka Hurskainen vetosi nykykäytännön puolesta ja aivan oikein muistutti kuntien vanhustenhuollon resursseista. Jotenkin yllä mainittujen lukujen ja viime aikaisten tapahtumien valossa jää se kuva, että venäläisten mummojen hoito olisi erityisen kallista ja somalialaisten kai sitten halvempaa. Ainakin, jos päätökset tehdään Sinikka Hurskaisten perustelujen mukaan. Itse olen sitä mieltä, että lainmuutosta ei sinänsä tarvita, vaan lain tulkinta voisi olla vähemmän asenteellista venäläisten hakijoiden kohdalla.

Toinen vaihtoehto on tietenkin poistaa koko pykälä, jolloin mummovyöry tyrehtyisi joka suunnalta, eikä vain valikoidusti Venäjältä.

Freddy Van Wonterghem (ps.)

Julkaistu Kouvolan Sanomissa 1.7

Perussuomalaisilla on poliittinen ohjelma

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki seuraa kiitettävän tarkasti maakuntien paikallislehdistöä. Minulle 23.6. Kymen Sanomiin kirjoittamassaan vastauksessa Arhinmäki luettelee pitkät pätkät toimenpiteitä todisteeksi siitä, että Vasemmistoliitto edelleenkin, epäilyksistäni huolimatta, on työväestön asiaa ajava puolue.

Kokeneena kansanedustajana Arhinmäki tietää, että isossa osassa hänen mainitsemiaan asioita on perussuomalaiset ollut Vasemmistoliiton kanssa samassa oppositiorintamassa köyhän puolella, kasvotonta suurkapitalismia vastaan. Kymen Sanomien tilaajana hän edelleenkin lienee huomannut, että omat kirjoitukseni esimerkiksi kansalaispalkasta ovat olleet hyvin samansuuntaisia kuin Vasemmistoliiton ajama perusturvan nosto 750 euroon.

Tätä taustaa vasten Paavo Arhinmäen viikonloppuinen purkaus perussuomalaisia kohtaan tuntui epäreilulta. Arhinmäki väitti, ettei perussuomalaisilla ole omaa poliittista ohjelmaa ja että politiikkamme perustuisi vain eri asioiden, lähinnä Euroopan unionin vastustamiseen. Väitteistä ensimmäinen ei pidä paikkaansa. Perussuomalaisilla on joka vaaleissa ollut oma linjakas ohjelmansa ja ne voi yhä edelleenkin käydä perussuomalaisten nettisivuilta lukemassa. Sieltä löytyy konkreettisia esityksiä vaikka kuinka paljon. Vuoden 2011 eduskuntavaalien ohjelma valmistuu puolueneuvoston kokouksessa Porissa 14-15.8.

Mitä tulee Euroopan unionin vastustamiseen, niin sitä onkin syytä vastustaa. Parhaimmat mahdollisuudet siihen on juuri Euroopan parlamentissa. Tässä kuussa Euroopan parlamentti meni hyväksymään itsenäisten omistajakuljettajien työaikadirektiivin. Oma edustajamme Timo Soini varmaan Arhinmäen tulkinnan mukaan vastusti Euroopan unionia, kun ei enemmistön mukana äänestänyt. Itse kuitenkin näen, että perussuomalaiset ja Timo Soini kannattivat itsenäisen pienyrittäjän oikeutta päättää omista työajoistaan ihan itse, kuten tähänkin asti.

Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki epäilee minun kannattavan rasismia ja ilmoittaa Vasemmistoliiton sitä kiivaasti vastustavan. Tässä todellisuus on toinen. Vastustan rasismia erittäin jyrkästi. Sen sijaan Vasemmistoliitolta en ole nähnyt yhtään kannanottoa rasismin tärkeimmän aiheuttajan, eli holtittoman maahanmuuton lopettamiseksi.

Juho S.A. Eerola (ps.)

Julkaistu Kymen Sanomissa 25.6

Vasemmistoliitto ei enää ole työväestön puolue

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa neljänneksi sijoittunut Vasemmistoliitto on puheenjohtaja Arhinmäen ilmoituksella päättänyt haastaa samojen kilpailujen kahdeksannen puolueen, eli rajussa nousukiidossa olevat perussuomalaiset. Urheilumiehenä Arhinmäen pitäisi tietää, että ei ole kovinkaan kunniakasta haastaa itseään pienempiä. Perussuomalaiset haastaa ja Vasemmistoliitto vastaa, jos vain pystyy.

Jyväskylässä Kokoomuksen tähteillä puoluekokoustaan pitänyt Vasemmistoliitto syytti puheenjohtaja Arhinmäen suulla perussuomalaisia puolueeksi, jolla ei ole omaa ohjelmaa ja joka vastustaa kaikkea. Samaan hengenvetoon Vasemmistoliiton oma puoluekokous päätti asettua vastustamaan muun muassa turkistarhausta, ydinvoimaa ja rasismia. Perussuomalaisena työmiehenä ja pienyrittäjänä olen huolissani maaseudun katoavista työpaikoista, teollisuutemme kilpailukyvystä ja ulkomailta Suomeen työehtoja polkemaan tulevasta halpatyövoimasta.

Vasemmistoliitto ei enää pitkään aikaan ole ollut työväenpuolue. Arhinmäen myötä puolueessa tuntuvat enenevässä määrin pääsevän ääneen kaiken maailman talonvaltaajat, ammatinharjoittamisen vastustajat ynnä muut yhteiskunnan varoilla lorvailevat elämäntapataiteilijat. Perinteinen rautakoura ei kohta erota vanhaa työväenaatetta hippiliikkeestä ja poliittinen punavihersokeus etenee. Perussuomalaiset on kansallismielinen työväestön puolue, jolla Arhinmäen epäilyistä huolimatta on oma ohjelmansa. Tiedämme millaisen Suomen haluamme suomalaisille tarjota.

Juho S.A. Eerola

Kotkan Perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja

julkaistu Kymen Sanomissa

Hyödytöntä matkailua joka tapauksessa

Otin kantaa Pyhtään kunnanhallituksen matkailuun ja rahankäyttöön (Lukijat 11.5.). Kirjoitustani kommentoi Portugalin matkan osalta entinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Mervi Liimatainen (lukijat 12.5.).

Aivan oikein, kirjoituksessani oli tämän osalta tapahtunut virhe, joka perustui väärinkäsitykseen.

Liimatainen kommentoi, että olisin halutessani voinut asian selvittää. Niin olinkin tehnyt, mutta väärinkäsityksen vuoksi tämä Portugalin matka meni Pyhtään hallituksen piikkiin. Mistään luuloista ei siis ollut kyse.

Matka todellakin tehtiin seutuvaliokunnan toimesta ja seutuvaliokunta on reissuraportin saanut. Sen sijaan itse asia ei muutu mihinkään. Kuka maksoi matkan ja mitä hyötyä siitä on ollut? Tuskin paljoakaan. Luottamustehtävien varjolla on turhaa perustella matkoja, joille ei lopultakaan ole mitään tarvetta eikä katetta. Ilmeisesti Portugalistakaan ei mitään valtaisaa ahaa-elämystä löytynyt.

Liimataisen työnantaja sen sijaan toimii pyhtääläistenkin veronmaksajien rahoilla. En nyt ota kantaa tähän työmatkaan, mutta totean, että aika suuri osa tämän alueellisen kehitysyhtiön hankkeista liittyy visioihin, missioihin ja muihin haaveisiin. Konkreettisia käytäntöön meneviä hankkeita on vähän. Koska Cursorista emme varmaankaan pääse eroon, niin ainakin voimme vaatia reilumpia tuloksia ja vastuullista rahankäyttöä.

Raul Lehto (ps.)

Ystävyyskuntamatkailua lykättävä Pyhtäällä

Pyhtäällä, kuten monessa muussakin kunnassa jouduttiin 2009 synkkien talouspilvien keskelle. Talouden näkymät eivät tulleet yllätyksenä, päätöksiä lykättiin pitkälle loppuvuoteen. Päätösten lopulta syntyessä olivat liikkeetkin voimakkaita. Jo edellisen valtuuston olisi pitänyt 2008 budjettia laatiessa varautua tilanteeseen, ennusteet olivat olemassa.

Lopulta jouduttiinkin nopeisiin ja laajoihin yhtäaikaisiin lomautuksiin. Taloutta paikattiin veronkorotuksin, säästöin ja erilaisin leikkauksin. Talous saatiin paniikkiratkaisuilla ja onnekkailla sattumilla oikenemaan.

2010 budjetissa urheiluseuroilta, nuorisotyöltä ja monelta muulta toimialalta vaadittiin uhrauksia. Valtuustossa jokaiseen muutosesitykseen todettiin lähinnä ”mistäs aiotte ottaa rahat?” Tiukkaahan se tietysti olikin,

en sitä kiellä, mutta jonkinlaisella yhteistyöllä ikävimmät ja samalla pienimmät leikkaukset olisi voitu välttää.

Tämän valossa ihmettelen, miten kunnan hallinnon budjetissa on nyt ”väljää”, että kunnanhallitus on katsonut asiakseen suunnitella ystävyysmatkan Ruotsin Nackaan? Sinänsä matkailu varmasti avartaa, mutta nyt ei ole oikea aika haaskata rahaa turhaan reissaamiseen.

Matkaa on tiemmä perusteltu sillä, että opitaan hyviä käytäntöjä ja käsitellään kunnan strategiaa. Hyvä käytäntö opittavaksi voisi olla se, että rahaa ei haaskata tilanteessa, jossa korotetaan veroja, tehdään leikkauksia ja lapset säästävät väriliiduissa. Strategiaakin voi pohtia lähempänäkin. Vaikkapa Luumäellä, jolla on näyttöä vakaasta taloudesta. Perusteluna on myös käytetty tokaisua, että emme voi elää pullossa. Hallitus reissasi 2009 Keiteleellä ja Iisalmessa ja edellinen hallitus kävi oikein Portugalissa. Minkäänlaista reissuraporttia ei ole esitetty, joten hyöty jää arvailujen varaan.

Edellinen ”ystävyysmatka” on ollut 1991, aikaa on mennyt 19 vuotta. Joten tuskin tämä ”ystävyys” yhtään enempää pääsee väljähtymään, vaikka hallitus odottaisi hieman lihavampaa vuotta, edes kaksi ylijäämäistä tilinpäätöstä peräkkäin, tai että tulot kattaisivat lainan lyhennykset ja edes osan investoinneista. Matkaa en sinänsä vastusta, mutta aika ja tapa, jolla sitä on puolisalaa osan hallituksen paikalla ollessa valmisteltu, on harkitsematonta.

Rahan käyttö olisi pitänyt käsitellä hallinnon budjetin kanssa reilusti ja avoimesti valtuustossa, valtuusto sentään on kunnan ylin päättävä elin, joka vastaa kunnan taloudesta. En usko kuntalaisten maksavan veroja tukeakseen tässä tilanteessa joutavaa matkailua.

Raul Lehto (ps.)

kirjoitus julkaistu Kymen Sanomissa 11.5 2010

Kreikan kulttuuri on romahtanut ennenkin

Kreikan holtiton taloudenpito ja EU-herrojen vastuuttomuus on keittänyt veronmaksajille sopan, josta ei sattumia ja mausteita puutu. Kreikka on vääristellyt taloudellista tilannettaan ja päässyt euroalueeseen valheellisin perustein.

Kreikan raamit kestävään talouteen ovat olleet olemassa, sen sijaan on eletty julkisen talouden kulutusjuhlaa velalla. En oikein osaa nähdä tämän maan merkitystä koko niin suurena, että koko maailma luhistuisi. Kreikkalainen kulttuuri on romahtanut maailmanhistoriassa monta kertaa aiemminkin, mutta ei tämä maailma ole siitä loppunut.

Lainaa Kreikalle on kehuttu hyväksi bisnekseksi, sille saadaan ”tuottoa”, kukaan ei ole kuitenkaan kertonut sitä, millä hinnalla Suomi rahan saa. Portugalin, Espanjan ja/tai Irlannin kaatuessa tätä hyvää bisnestä on luvassa lisää. Näiden maiden ongelmat eivät ole uusia, euroalue ei ole pitänyt omaa periaatettaan talouskurista. Budjettivajeet ovat olleet 10-14 prosentin luokkaa kun euroalueen vakaussopimuksen mukaan raja on 3 prosenttia, Suomi selvisi 3,6 prosentin vajeella. Pienituloiset tietävät keinot, joilla tähän on Suomessa päästy.

Helleenien taskuissa raha onkin poltellut. Ei voi olla mahdollista, että Euroopan keskuspankille ja poliitikoille maan tavat olisivat tulleet yllätyksenä.

Uutisista voimme seurata, kuinka Kreikassa mellakoidaan sekä lakkoillaan, kun tolkuton törsääminen uhkaa päättyä. Herättääkö tällainen velallinen luottamusta?

Massiivista tukea maksetaan muka Kreikan pelastamiseksi, kun tosiasia on, että tuki menee pankeille, jotka ovat syytäneet rahaa Kreikalle. Pankkiirien ja poliitikkojen ahneus maksatetaan sosialisoimalla velat muille. Pankit eivät ole vastuustaan hiiskuneet. Kun Suomessa raha ei ole riittänyt pienimpien eläkkeiden korotuksiin tai sosiaali- ja terveyspalveluiden säilyttämiseen kunnissa, eipä ole silloin rynnätty hakemaan markkinoilta lainaa. On vain todettu, että resurssit ovat tässä. Jos lainaa annetaan, tulee saada ehdottomat takuut siitä, että laina maksetaan korkoineen takaisin, pelkkä ”luultavasti” ei riitä suomalaiselle veronmaksajalle.

Raul Lehto (ps.)

Vihreitä odottaa äänikato vaaleissa

Vihreät puolueena on tehnyt ratkaisun, joka jakaa sitä edellisissä vaaleissa äänestäneitä ihmisiä. Ydinvoimaa vastustetaan ja moititaan hallitusta tehdystä päätöksestä. Istutaan hallituspuolueiden kabinetissa tekemässä päätöksiä aamulla, ja illalla ollaan eduskuntatalon pihalla kylttien kanssa vastustamassa hallitusta. Moni muu puolue lähtisi hallituksesta ulos ja siirtyisi oppositioon osoittamaan mieltään. Luonnon puolesta taistelevat kannattajat ovat tästä linjanvedosta huuli pyöreänä.

Maamme olisi Mauri Pekkarisen mukaan omavarainen sähkön tuottaja ja voisi luopua tuontisähköstä, joka tulee Venäjältä. Sähkölaskukin pienenisi tavallisella kansalaisella kymmeniä euroja vuodessa. Isänmaallisuutta lisää myös se, että nämä voimalat rakentaisi suomalainen yritys eikä ulkomaalainen halpisfirma. Tulisi töitä suomalaiselle rakennusmiehelle. Työvoimaministerille ei käy, että työttömyys rakennusalalla laskisi voimaloiden rakentamisen myötä.

No, käsittelyvaihe on vasta alussa ja siitä pitää äänestää eduskunnassakin. Vihreät ja keskustapuolue menettävät ääniä näiden sekoilujen vuoksi. Keskusta myös vaalirahakohun vuoksi.

Risto Kolehmainen

Säästetään ministerien matkoista

Hallituksen pitäisi hävetä käytöstään. Miljoonia euroja vuodessa syydetään turhuuteen, kuten virkamiesten matkusteluun maailmalle ja EU:ssa oleviin kalliisiin kokouksiin ympäri Eurooppaa. Näissä kokouksissa on pöydässä kolme lautasta päällekkäin, yksi Tarja Haloselle, toinen Matti Vanhaselle ja kolmas Jyrki Kataiselle, mutta on vain yksi tuoli missä kaikki istuvat sylikkäin.

Samaan aikaan, kun kohelletaan ulkomailla, lopetetaan Heinolan reumasairaala varojen loppumisen vuoksi. Monet ammattiapua tarvitsevat lapset ja aikuiset jätettiin ilman hoitoa.

Miksi on unohdettu kotimaata vaivaava työttömyys ja taloudellinen lama. Vanhukset eivät saa kunnon hoitoa palvelutaloissa. Pääsevät ulos, jos hoitajat ehtivät viedä kerran kuukaudessa. Syynä tähän on liian vähän henkilökuntaa ja ainainen kiire tehtävien hoitamisessa.

Suomi voisi säästää vähentämällä ministerien matkustelua ja kehitysapuun sijoittamiaan euroja ja laittaa rahat vanhusten hoidon parantamiseen ja reumasairaalan palveluiden uudelleen palauttamiseen. Näin ministerit ja virkamiehet tekisivät kaksi hyvää päätöstä meidän äänestäjien iloksi.

15.4 Kymen Sanomat

Kuntaliitoksen jäljet Kouvolassa ovat kamalia

Kymenlaakson demarit ovat tulleet ”jälleen” kaapista ulos kuntaliitoshaaveineen. Tavoitteena seuraavat kuntavaalit ja oikea rökälevoitto. Kaapista ei purkautunut muuta kuin vanhoja villoja. Kuntakoon kasvattaminen palvelujen turvaamisen nimissä on itsepetosta. Palveluja on, mutta missä, se on eri asia.

Kustannukset ovat suurelta osin palkkakustannuksia. Yksikkökoon kasvattaminen ei toisi kaivattuja suursäästöjä, terveydenhuollossa ei ole varaa vähentää työntekijöitä lähitulevaisuudessakaan. Epäilen suuresti, että kustannukset tulevat tulevaisuudessa putoamaan vain suurten ikäluokkien painuessa unholaan. Ikävää, mutta realistista. Suurkuntakaavailuissa Pyhtäätä, Virolahtea ja Miehikkälää tulee susi vastaan lampaan vaatteissa. Kotka on tarinan käenpoika.

Perusteena on ”halu turvata alueen asukkaille paremmat tulevaisuuden näkymät ja julkiset palvelut mihin nykyinen kuntarakenne antaa mahdollisuuksia”. Vastaavilla perusteilla Kouvolassa demarit ajoivat liitoksen, jälki on kamalaa pienten kuntien ja niiden asukkaiden kannalta. Liitoksen jälkeen alettiin maaseudun alasajo ja vauhti sen kuin kiihtyy. Palvelut säilyvät ”hyvällä” tasolla, tosin ei reuna-alueilla vaan keskustaajamissa. Kouvolaa voimmekin käyttää esimerkkinä siitä, kuinka kuntaliitos käytännössä toimii ja mitä se merkitsee asukkaiden mm. osallistumismahdollisuuksiin kunnassa.

Vaikuttamisen supistuminen ei ulotu pelkästään kuntalaisiin, vaan heikentää myös vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden asemaa heidän tuodessaan kuntalaisten tahtoa mukaan päätöksen tekoon. Valtuutetut toimivat työssään oman työnsä ja muun elämän ohella. Liian usein päätetään asioista esittämättä kunnolla vaihtoehtoja, vain sen mukaan millaisen pohjatyön esityslistaan virkamieskunta on tehnyt. Valtuutetut lyövät kumileimasimena pöytään virkamiespäätöksiä. Päätäntä liukuu yhä enenevissä määrin pois valtuustosta, säästyy ainakin ajattelemisen vaiva.

RAUL LEHTO

Perussuomalainen

Pyhtää

Julkaistu Kymen Sanomissa 26.1 2010