Etelä-Karjala

Vastapalvelus mummojen ja vaarien huolenpidolle

Jokaisella meistä on tai on ollut rakkaat isovanhemmat. Heidän luonaan on vaahtosammuttimen kokoisina ensin mennä meuhkattu, syöty uunituoretta pullaa ja juotu kyytipojaksi sitä yhtä ja ainoaa oikeaa kaakaota. Syntymäpäivinä on odoteltu kieli pitkällä juuri heiltä tulevaa kirjettä, joka sisälsi kortin lisäksi yleensä karkkirahaakin.

Sitten kun vartumme nuoremmiksi niin mummo ja vaari tulevat itselle etäisimmiksi, mutta mummojen ja vaarien rakkaus meitä kohtaan ei vaan katoa.

Edelleen tulee korttia, mummolassa saa uunituoretta pullaa ja kahvia, halutessaan saa kaakaotakin, mummojen tekemät keitot ja kastikkeet maistuu, vaarien lihapadoista puhumattakaan.

Jossain vaiheessa tulemme perheellisiksi ja isovanhempamme muuttuvat isoisovanhemmiksi, ja edelleen näillä superihmisillä riittää voimat antaa lämpöä ja rakkautta omia lapsiamme kohtaan. Samaa hyvää uunituoretta pullaa saavat hekin ja kuumaa kaakaota.

Tätä tässä kirjoittaessa mietinkin, että miten päättävissä elimissä olevat ihmiset voivat kohdella näitä iki-ihania ihmisiä niin kun he nyt kohtelevat? Onko todella niin, että jos ei riitä mummilla tai vaarilla raha itsellään hankkia kunnollista hoitopaikkaa, kun voimat ehtyvät, niin heidät voidaan sitten viskata milloin minnekin?

Surullisia tarinoita olen kuullut, että köyhyytensä vuoksi vanhuksia on sijoitettu jopa psykiatrisille osastoille, makaamaan lääketokkurassa odottamaan kuolemaansa. Niinpä sanonkin päättäjille, että he ovat juuri samanlaisia ihania ihmisiä joskus olleet kaikki, kun olivat voimissaan. Eikö meiltä nyt löytyisi rahaa ja järkeä, että voisimme edes hieman korvata sitä lämpöä, rakkautta ja turvallisuudentunnetta, jota olemme heiltä saaneet. Että heillä olisi onnelliset viimeiset elinvuodet. Ja että omat lapsenlapsemme voisivat kysyä loman lähestyessä: mennäänkö mummolaan?

Jari Salo (ps.)

Savitaipale, kirjoitus julkaistu Etelä-Saimaassa 26.1 2011

Hyvinvointivaltio on tahdon asia

Tulevaisuudessa häämöttäviä menoleikkauksia koskevat kysymykset ovat ymmärrettävästi pinnalla eduskuntavaalien lähestyessä. Keskustelua kuitenkin ohjataan väärään suuntaan; uhkakuvat esitetään valmiiksi pureskeltuina ilman vaihtoehtoja. Ehkä valtaeliitti pelkää liiaksi kysymystä ”rahaa on olevinaan enemmän kun koskaan ennen, mutta se ei riitä mihinkään – missä raha siis on?”

Jos leikkauksia joudutaan tekemään, ne tulee tehdä tärkeysjärjestyksen lopusta. Julkishallinnon tehottomuudessa on paljon siivottavaa; ilmastomaksuista, EU:n nettomaksuista sekä muista ulkomaille siirretyistä varoista joutaa ottaa. Tulopuolella verot määrättäköön maksukyvyn mukaan; rikkaiden asiaa on ajettu jo liiaksi. Pienenkin palkan tai eläkkeen on riitettävä elämiseen.

Todelliset tulopuolen miljardiluokan kohtalonkysymykset liittyvät kuitenkin suomalaisen työn tulevaisuuteen. Millä estetään työpaikkojen valuminen ulkomaille ja toisaalta halpatyön kasvu kotimaassa? Millä estetään halpatyöhön kiinteästi liittyvä harmaa talous? Näin pienellä kansalla ei voi olla varaa työttömyyteen ja työn suoranaiseen lahjoittamiseen muille.

Vaikka harmaan talouden tila on tiedetty usean vaalikauden ajan, pitää hiljaista käytännön korjaustoimien osalta. Samaa on sanottava työttömyydestä; missä viipyvät toimet pysyvien työpaikkojen luontiin esim. pienyrittäjyyden kautta? Ihmisiä ei pidä kouluttaa työttömiksi, vaan panostaa käytännön ammatteihin joissa työllisyys vetää. Tempputyöllistäminen ja tilastojen kaunistelu alkaa riittää.

Eivät ne ratkaisut niin vaikeita ole, mutta sanonnan mukaan ”tahto löytää keinot - tahdon puute tekosyyt”. Valtaapitävät yli puoluerajojen ovat liian innostuneita Euroopassa pätemisestä ja kansainvälisen suurpääoman juoksupoikana toimimisesta. On unohdettu tehtävä, jota hoitamaan kansanedustajat ja heidän työrukkasensa ministerit on valittu - Suomen kansalaisten edun valvonta ja puolustaminen.

Sosiaalihuolto on tyly nuorille

Lehdissä oli juttua, että Suomen sosiaalityöntekijät ovat tylyimpiä. Tämä uutinen ei tullut luultavasti kenellekään ”uutisena”, koska sana ”uutinen” tarkoittaa jotain uutta. Se, että Suomen sosiaalityöntekijät syyttävät asiakkaita köyhyydestään ja kurjuudestaan, on varmasti monelle toimeentulotukea hakevalle tuttua.

Ei ole myöskään inhimillistä juoksuttaa nuoria työttömiä luukulta toiselle. Rahaa ei saa kuin juuri ja juuri niin, että sillä kattaa asumismenot ja muutamat laskut. Ruokaan jää rahaa 50—60 euroa kuussa. Monilla opiskelijoilla ja työttömillä nuorilla on lemmikkieläimiä piristämässä elämää ja niidenkin ruokiin ja lääkärikuluihin pitää olla varaa.

Opintotuen suuruudesta on aikojen saatossa napistu ja valitettu, mutta mikään ei ole mennyt perille. Joku ministeri saisi mielestäni kokeilla elää toimeentulotuella yhden kuukauden ja miettiä hieman, minkä takia nuoret sairastuvat niin herkästi mielenterveysongelmiin ja velkaantuvat.

Miksi köyhiä rangaistaan lisäongelmilla? Minkä vuoksi heitä pitää rangaista siitä, että yhteiskunta on saattanut heidät siihen tilanteeseen? Minkä takia Suomen sosiaalityöntekijät syyttävät asiakkaita siitä, että he ovat köyhiä? Miksi nuorten pitää elää vielä 2000-luvulla köyhyydessä?

Missä vika on silloin, kun hyvin vähän ”tienaavilta” nuorilta viedään nekin vähät rahat sillä, että haluaa asua oman kumppaninsa kanssa yhteisesti vuokratussa asunnossa? Eikö yhteiskunnan pitäisi tukea nuoria, jotka haluavat sitoutua asumaan yhdessä ja rakentamaan parempaa tulevaisuutta? Avoparille sosiaalihuolto myöntää 583 euron maksimivuokran. Kaksi ihmistä tarvitsee kuitenkin jonkun verran tilaa ja hyvän kokoisen kaksion saa juuri ja juuri alle tuon summan. Mistään ydinkeskustan asunnosta on kuitenkin turha unelmoida, koska silloin vuokra menee jo yli kuudensadan euron ja sitähän eivät sosiaalityöntekijät hyväksy. Sen takia, koska se on yhteiskunnalta pois, jos se tukee nuorten asumista palveluiden lähellä.

Mirka Salo (ps.)

Lappeenranta, julkaistu Etelä-Saimaassa 3.1 2011

Kokoomuksen tekopyhä itkuvirsi

Pitäisikö itkeä vai nauraa kokoomuksen tekopyhää itkuvirttä, jota valtuutettu Tuomas Telkkäkin jatkoi (ES 4.12.), kun heidän valtuustopontensa selvittää Joutsenon jäähallin tarpeellisuus ei saanut tuulta alleen.

Kokoomus ei ole vaivautunut selvittämään Tali-Ihantala, anteeksi Kannas-keskuksenkaan tarpeellisuutta, vaikka lukuisat tahot ovat esittäneet jyrkän negatiivisen kannanottonsa hankkeen tarpeettomuudesta sekä rahojen tuhlaamisesta. Hankkeeseen on puolivaivihkaa ujutettu jo miljoona euroa (?), kun rahaa jaetaan sellaisia kanavia pitkin, joista ei valtuutetutkaan tiedä.

Tälle vuodelle myönsimme talousarviossa Talimukselle nolla euroa, mutta kuinka ollakaan kaupunginhallitus pläjäytti kuitenkin hankkeelle yli satatuhatta euroa EU-hankerahoista. Näin se homma etenee.

Nyt puskien takaa kokoomus on ajanut kuin höyryveturi kampukselle ”omaa” uimahalliaan. Varsinaisia selvityksiä ei ole tehty. Lappeen päiväkoti rakennettiin kokoomuksen vahvalla tuella Ruoholammelle.

Koulu haluttiin rakentaa samaan paikkaan, vaikka mitä todennäköisimmin, kun aika jättää yhdessä hujauksessa syntyneen ja kasvaneen Ruoholammen päiväkoti- ja kouluikäisistä lapsista, on kymmenen miljoonan koulu/päiväkoti puolityhjänä herran selän takana muiden asuinalueiden lasten ulottumattomissa ei-kävelymatkan päässä. Sinne jumalan selän taakse haluttiin myös aluekeittiö ylisuurine kuljetuskustannuksineen. Samaan aikaan kokoomus on halunnut muilta asuinalueilta lakkauttaa lähikouluja ja toteuttaa suurkouluja.

Koska Skinnarilan alakoulu huutaa miljoonien eurojen korjaus- tai uudisrahaa, olisi Skinnarila ja Ruoholampi voitu yhdistää yhdeksi kouluksi puoliväliin näitä asuinalueita. Olisi välittömästi säästetty kolme—neljä miljoonaa euroa ja välillisesti vielä miljoonia päälle. Ja kokoomuskin olisi saanut suurkoulunsa, joita niin hanakasti haluaa. Miksiköhän tälle alueelle eivät halunneet suurkoulua.

Tulevaisuuden visiot ihmis- ja taloustasolla on kokoomuksella melkoisen hakusessa. Laput silmillä ja sata lasissa. Ja tästä veronmaksajat joutuvat kärsimään nyt ja tulevaisuudessa.

Kaupunkiammekin kehittäessä tuntuu kokoomukselle olevan tärkeintä ajaa vain tietyille asuinalueille ja veronmaksajille kaikkea hyvää. Omiensa puolta voi pitää, mutta ei pidä kokoomuksen röhähdellä miljoonien eurojen perään joissain asioissa, kun toisissa jättävät selkeät säästöt käyttämättä.

Se että kokoomus kuvittelee edes talouspolitiikan olevan heidän ominta aluetta, ei tarkoita että se on. Kuluneen kahden vuoden aikana kuntapolitiikassa en muista yhtäkään kertaa, että kokoomus olisi kannattanut minkään muun puolueen esityksiä. Vaikka niissä olisi ollut kaikki viisaus. Taloudellisestikin.

Satu Virtala

kaupunginvaltuutettu

Lappeenranta, julkaistu Etelä-Saimaassa 8.12 2010

VAIHTOEHTOJA LÖYTYY NIIN KAUAN KUIN SUOMI ON
ITSENÄINEN

Mutta nykyisten päättäjien mukaan meillä suurimmassa osassa asioita on vain se yksi vaihtoehto tai sitten
seuraa jotain tosi pahaa? Tämä on tullut selvästi esille nykyhallituksen politiikassa kuin kunnallispolitiikassakin. Kansalaisia pelotellaan mitä erilaisimmilla asioilla. Talouden perusasiat ovat täysin hukassa. Niin kuin olemme nähneet niin velkaongelmat eivät ratkea lisää velkaa ottamalla tai
antamalla.

Myös hallituspuolueiden hinku Natoon ihmetyttää suuresti. Mitään muuta vaihtoehtoa ainakaan osalla
hallituspuolueista ei tunnu olevan kuin Nato. Tiedoksi, että on selvitty ihan hyvin tähänkin asti ilman Natoa ja jos jotain isoa tapahtuu niin Nato tuskin auttaa Suomea. Historia on näyttänyt, että paras tapa vättää sodat, on luoda hyvät suhteet naapurivaltioihin ja edistää rauhaa kaikin tavoin.
Myös omat riippumattomat puolustusvoimat ovat toki
tärkeä asia. Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille niin pitkään kun olemme vielä itsenäisiä! Päätösvallasta ja omaisuudestahan iso osa on siirtynyt nykypäättäjien avustuksella ulkomaille.


Reijo Hirvonen(ps.)
Lappeenranta, julkaistu Vartti 5.12 2010 ja Etelä Saimaa 1.12 2010

OLETKO VALMIS - EU VERO TULEE?

 

Mitä uutta ja ihmeellistä EU on tarjonnut meille?
Ja ketä EU on sitten hyödyttänyt? Monikansallisia yrityksiä ja rikollisia enimmäkseen. Rahanpesu sen kun vain kiihtyy ja veroparatiisien käyttö. Erityisesti talousrikollisille EU on paratiisi.
Mitään järkevää asiaa tämä EU:n valtava virkamieskoneisto lobbareineen ei ole saanut ratkaistuksi. Direktiivejä tulee päivittäin ja niin kuin tiedämme Suomi toteuttaa niitä kirjaimellisesti ja muut pyyhkivät papereilla jotain muuta.

Mihin sitten EU on tarvinnut näitä uusia jäsenmaita?
No jonkunhan on maksettava tämän valtavan koneiston
ylläpito. Ei siis pahitteeksi, jos lisää maksajia.
Erillinen EU vero on lähellä. Tosin maksamme jo sitä
valtion verotuksessa.

Eikö EU:n tarkoitus ollut lisätä talousyhteistyötä ja sitä kautta tuoda etuja jäsenmaiden kansalaisille? Nyt on käynyt juuri päin vastoin. Kulut ovat nouseet jäsenmaille kohtuuttomaksi, koska taloutta hallinoivat paikalliset ja EU:n virkamiehet. Eli siis entiseen systeemiin verrattuna tupala virkamieskunta.
Kuka maksaa kaiken tämän? Sinä juuri veromaksaja! Ja tämän koko organisaation rahan tarve on pohjaton. Velkaantuneet EU maat ovat sitten jo oma lukunsa. EU:ssa on aika huteralla pohjalla myös nämä moraaliset kysymykset eli tarkoitan lähinnä kehittyvien talouksien häikäilemätöntä ryöstöä.

Terveellä järjellä ajateltuna meille suomalaisille
ei tästä EU systeemistä tulee seuraamaan jatkossa
kuin kurjuutta. Kannattaisi miettiä lähtöä hyvän
sään aikana ennen kuin velkataakkamme on kohtuuton.
Päätösvalta ja omaisuus on kiihtyvällä vauhdilla menossa ulkomaiseen omistukseen.

Jatkossahan EU:sta seuraa liittovaltio, jonka asioihin
pienenä valtiona emme juurikaan pysty vaikuttamaan.


 
Reijo Hirvonen(ps.)
Lappeenranta, julkaistu Vartti 14.12 2010 ja Etelä Saimaa 10.11 2010

Viisumivapaus toisi kaikenlaisia ongelmia

Vuosien ajan puuhailtu viisumivapaus Venäjän ja Suomen välille on taas nostettu keskusteluun. Erityisesti ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) on profiloitunut voimakkaasti sen puolustajaksi. Kova into asian edistämiseen johtaa jopa tahattomaan komiikkaan, kuten hänen perustelussaan: ”EU:hun pääsee nykyisin pelkällä passilla sellaisistakin maista, joissa asiat on hoidettu Venäjää huonommin” (Kymen Sanomat 18.11.).

Missä EU, siellä hallitsematon maahantulo? Pitäisikö ministerin yksilöimättä jättämien eteläisen Euroopan maiden kanssa tehdyt virheet toistaa naapurissamme sijaitsevan suurvallan kohdalla? Sillä suurvalta Venäjä on aina näkökulmastamme, uhosivat kokoomuksen ministerit mitä tahansa.

Venäjällä on merkittävä vaikutus niin Suomelle kun Euroopalle. Pietarin talousalue on jo yksinään Suomen kokoinen väkiluvultaan. Matkailu sekä kaupankäynti itärajan yli tuo työtä ja toimeentuloa. Mutta Suomi itse määrää, millä ehdoilla täällä toimitaan ja kuka toimii. Eduskunta saa päättää vapaasti maan myynnistä EU:n ulkopuolisille ostajille, Suomessa tienviitat ovat suomeksi ja suurvalta pärjää kyllä ilman tukirahojamme.

Mielenkiinnolla odotan laskelmia, paljonko viisumivapaus lisäisi matkailutuloja verrattuna nykyiseen. Missä määrin lisääntynyt kulkijoiden määrä kuormittaisi jo ennestään ruuhkaisia raja-asemia ja tullia? Rajavalvonnan ammattilaisten mukaan tämä on todellinen uhka. Mikä olisi vaikutus liikenteeseen ja sen turvallisuuteen ennestäänkin huonokuntoisilla teillämme? Kysymyksiä on paljon, vastauksia vähemmän.

Täytyy myös muistaa, että viisumivapaus tarkoittaisi jälleen yhtä keinoa vähemmän hallita rajojamme ylittävää ainesta. Kansainvälinen rikollisuus rehottaa Euroopassa vapaan liikkuvuuden myötä ja ulottaa lonkeronsa Suomeenkin. Jo nyt eri jäsenmaiden ongelmat vieritetään muiden hoidettaviksi mm. kerjäämisilmiöiden kautta. Tarvitsemmeko lisäksi ihan välttämättä viisumivapauden tuomat ongelmat?

Jani Mäkelä (ps.)

Rasismipeikkoa pelätään jo liikaa

Nyt on jo korkea aika pistää piste rasismipeikolle ja sen pelolle. Lohjan kaupunki joutui vetämään pois logonsa liiallisen rasistisuuden vuoksi, koska siinä luki: ”Lohja. Suomalaisten onneksi.”

Mitenkäs sitten kaikkien tuntema Veikkaus Oy ”Suomalainen voittaa aina” -sloganillaan? Eikös se vasta olekin rasismia? Että esimerkiksi turkkilaisten ei kannata lottoa laittaa vetämäänkään?

Ja sitten monelle meistä tärkeä laji jääkiekko? Siinähän rasismi vastaa pääsee valloilleen kun 10 isoa valkoista miestä lyö mustaa kiekkoa mailoilla ja yleisö kannustaa kiihkon vallassa. Pannaanko boikottiin maajoukkueiden peleissä kannustaminen Suomi-huudoilla, ja varsinkin jos joku keksii nousta seisomaan ja huutamaan suomea, niin sehän on jo kansan kiihottamista. Pitäisikö nyt hetki jokaisen miettiä mihin päin tämä suloinen Suomemme maa on oikein menossa?

Jari Salo (ps.)

Autolla liikkuville uusia rasitteita

Uudistuva ajokorttidirektiivi tuo muutoksia ajokortteihin meilläkin. Kortti onkin enää voimassa vain 10 tai 15 vuotta, ja ammattiautoilija joutuu juoksemaan uusimassa sen jopa viiden vuoden välein. Ajotuntien määrää aiotaan lisätä, jolloin myös hinta nousee. Kaikkia tulevia muutoksia virkamiehet eivät edes halua paljastaa. Missä EU, siellä kansalaisen mielivaltainen kyykyttäminen.

Jos korttiuudistus onkin EU:n sanelema kuvio, bensiinin vaihto E10-laatuun vuoden vaihteessa on päätetty tehdä Suomessa paljon ylikansallisia määräyksiä nopeammin. Kaikissa Euroopan maissa ei ole vielä suunnitelmia E10:n käyttöönotosta, joten mahdollisesti koko hanke vesittyy. Meillä mennään taas mallioppilaan elkein takamus edeltä puuhun.

Tuttuun tapaan asiasta ei ole viitsitty edes tiedottaa kunnolla, vaan polttoaineen sopivuuden selvittäminen omaan ajoneuvoon jää lähinnä kansalaisen nettiaktiivisuuden varaan. Syynä tähän hätiköintiin ovat ilmeisesti valtapuolueiden suojeluksessa olevan liike-elämän intressit. Onko muutoksella positiivista ympäristövaikutusta — se on toissijaista rahastamaan pääsemisen rinnalla.

Auton omistajan rahapussilla käydään tehokkaasti ja monissa eri yhteyksissä. Julkinen liikenne kattaa enemmistön päivittäisen liikkumisen tarpeen vain pääkaupunkiseudulla. Sieltä käsin tietyn ideologian edustajien on helppo pitää yksityisautoilua ylellisyytenä, vaikka taksikyyti veronmaksajien rahoilla maistuukin. Pitkien etäisyyksien harvaan asutuissa maakunnissa oma auto on välttämättömyys.

Kerätyille veroille ja maksuille täytyy alkaa löytymään vastinetta. Aina uusien rajoitusten ja nollatoleranssien keksiminen ei enää kelpaa vastaukseksi liikenteen turvattomuuteen ja teiden huonoon kuntoon. Kuutostien parannus vuosikymmenten odottelun jälkeen on hyvä alku, mutta vain alku. Lisää käytännön toimia yhteisen tieomaisuuden kunnossa pitämiseksi vaaditaan.

Jani Mäkelä (ps.)

Koulukiusaamiseen puututtava tosissaan

Perjantain iltapäivälehdessä oli iso juttu koulukiusatuista. Se oli jo kuin jostain kauhuelokuvasta. Kauheita tarinoita lemmikkieläimen tappamisesta aina vuosien osastohoitojaksoihin ja itsetuhoisuuteen.

Sen sijaan, että herrat ja rouvat siellä Arkadianmäellä keskustelevat ”kiusaamisen nolla-toleranssista” olisi oikeasti jo hyvä aika tehdäkin asialle jotain ja jättää se puhuminen.

Eniten minua ihmetyttää, että millaisia ihmisiä meillä on opettajina, kun he eivät tällaisia huomaa? Olen itse todistanut vierestä, kuinka tyttölauma heitteli jäisiä lumipalloja erään tytön päälle samalla huutaen rivouksia. Kaksi opettajaa näki tämän, mutta eivät huutaneet muuta kuin ”Hei lopettakaahan tuollainen heti alkuunsa!” Tyttölauma tietenkin säikähti ja lähti paikalta, mutta kiusaaminen jatkui.

Kysyin kiusatulta tytöltä, oliko tuo ensimmäinen kerta vai oliko tätä jatkunut pidempäänkin. Kauan sain tyttöä taivutella puhumaan, kunnes erään koulupäivän jälkeen hän tuli sanomaan, että olisi nyt valmis juttelemaan kanssani. Kiusaamista oli jatkunut jo alakoulusta asti ja se oli ollut niin fyysistä kuin henkistäkin.

Haluaisinkin nyt herättää ainakin oman kaupunkini päättäjät aukaisemaan silmänsä uudelleen kiusaamisasian suhteen ja unohtamaan vaikka ne jätevesiasiat hetkeksi. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus!

Mirka Salo (ps.)

Otetaan ulkomailta vain halpajohtajia

Maassamme on kallista pysyvästi asua ja elää. Suomalaisella ei ole velvollisuutta ryhtyä tekemään alepalkalla työtä pystyäkseen kilpailemaan omassa maassaan työpaikasta ulkomaalaisen halpakeikkatyövoiman kanssa. Ellemme puutu ulkomaisen keikkatyövoiman käyttöön, suomalainen työ hupenee, kansalaistemme työllisyys vähenee ja työttömyys lisääntyy sekä suomalaisen yhteiskunnan verotulot vähenevät, eikä suomalaisella perheellä ole enää mahdollisuutta hyvinvointiin omassa maassaan.

Työnteon pitää olla aina joutenoloa kannattavampaa. Maallamme ei ole varaa elättää oman eikä vieraan maan työkykyisiä ja -ikäisiä kansalaisia erilaisilla vastikkeettomilla tuilla kuten toimeentulotuella. Rahaa työstä ja työtä rahasta. Työntekoa voi olla myös alle kouluikäisten lasten hoitaminen kotona ja siten kunnallisten päivähoitopaikkojen käyttämättä jättäminen.

Teollinen tuotantomme monella alalla on siirtynyt varsinkin kymmenen viime vuoden aikana enenevässä määrin rajojemme ulkopuolelle halvemmille tuotantomaille. Kun tähän jatkuvaan pakoon ulkomaille eivät hallituksemme ole vuosien saatossa reagoineet oikein, seuraukset kansantaloudessamme ovat järisyttävät.

On tuskastuttavaa seurata nykyisen vihreän työministerin Anni Sinnemäen aikaansaamattomuutta. Jo 10 vuotta sitten olisi pitänyt kuunnella yrittäjiä, myös yksin- ja pienyrittäjiä hartaalla korvalla.

Korjausliike vaatii erinäisten tukien ja verotuksen oikein kohdentamista, tukirahoille vastinetta, tehokkuutta joka sektorilla ja ulkomaille jaettavien avustusten jäädyttämistä. On puututtava ulkomaisen keikkatyövoiman käyttöön. Alejohtajia toki voisimme ottaa ulkomailta; ei 100 000 euron kuukausipalkalla, vaan 7,50 euron tuntipalkalla.

On mahdollistettava suomalaiselle yksin- ja pienyrittäjyydelle paremmat toiminta-alustat sekä kohdistettava yhteiskunnallista tukea näille sektoreille muun muassa verotuksen muodossa. On kiristettävä maahanmuuton osa-alueita. Tuloa on tultava viennistä. Uusia vienti-innovaatioita on löydettävä, mutta myös vanhoista pidettävä kiinni.

Suomalaista metsäteollisuutta ei tule ajaa lopullisesti alas. Metsäteollisuus on jo yksistään osa meidän suomalaisten identiteettiämme. Meillä on tieto, taito ja metsävarat, mutta valtion on ymmärrettävä mistä kenkä puristaa.

Satu Virtala (ps.)

Ei uimahallia vaan lisää baareja

Lappeenrannalla ei ole varaa laittaa uimahalliin tällä hetkellä rahaa. Se on fakta ja se kaikkien pitäisi jo tietää.

Olen käynyt Sammonlahden yläasteella peruskouluni kolme viimeistä vuotta ja koko tuon ajan jo keskusteltiin ja puhuttiin mahdollisesta uimahallista — se piti huhujen mukaan rakentaa nykyisen Sammonlahden jalkapallokentän paikalle. Keskustelimme tästä aiheesta jopa oppitunnilla. Kirjoitin jo silloin lapulle, että mielestäni tähänkin päivään mennessä olemme päässeet uimahalliin bussilla. Vaihtoehtoisesti, kun uiminen on liikuntaa, niin meidän opettaja pisti meidät kävelemään tai pyöräilemään keskustan uimahallille.

Paljon ovat ajat siitä muuttuneet, että kaiken pitäisi olla ihan koulun vieressä.

Sanotaan, että tänne tulisi enemmän opiskelijoita, jos täällä olisi uimahalli. Jos halutaan tänne lisää opiskelijoita ja lisätä heidän viihtyvyyttään, niin hankkikaa tänne lisää baareja. Vähän aikaa sitten oli tehty tutkimus, jonka mukaan Lappeenrannan opiskelijat ryyppäävät muita opiskelijakaupunkeja enemmän, joten kysynkin: Mihin me uimahallia tarvitsemme?

Vanhuksetkin tarvitsevat liikuntaa, sitä en mene kieltämään. Miksi emme siis kyyditse heitä virikkeiden pariin? Kaupungillemme tulisi tällä hetkellä halvemmaksi kyyditä lapset, nuoret ja vanhukset keskustaan uimaan ja kuntoilemaan kuin se, että alkaisimme rakentaa varta vasten heille uimahallia.

Jos haluaa harrastaa liikuntaa, on varmasti myös valmis liikkumaan sinne missä sitä voi harrastaa. Opiskelijoille muutenkaan ei olisi se liikkuminen pahitteeksi, kun tunneilla istutaan aivan liikaa ja selkä kipeytyy.

Lappeenrannan ongelma tuntuu muutenkin olevan ainainen rakentaminen. Milloin kaavaillaan uutta teatteria, parkkialuetta, kävelykatua, asuintaloja yms. Kun meillä on jo menossa uuteen teatteriin, parkkialueeseen, kävelykatuun, asuintaloihin ja kutostiehen rahaa, niin eikö voitaisi pistää hieman pakkia päälle ja säästää?

Mirka Salo (ps.)

Halli Sammontorille kun siihen on varaa

Estareissa 29.9. väitettiin tarkoitushakuisesti, että aioin jättää eriävän mielipiteen, jos länsialueelle rakennetaan uimahalli. Aioin jättää eriävän mielipiteen, jos kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti kuntoilu- ja monitoimikeskusta ryhdytään nyt rakentamaan kampusalueelle. Siitä me valtuutetut olimme päättämässä.

On aika kummallista, jos ei vielä niinkin pitkistä ja useista puheenvuoroistani ymmärtänyt, miksi en kannattanut keskuksen rakentamista kampusalueelle. Kuten, että esityksessä oli kaksi vertailukelvotonta vaihtoehtoa. Myöskään useissa lautakuntapäätöksissä ei puollettu rakentamista kampukselle.

Kommentissa oli myös tuotu esille erilaisista luottamustoimirooleistani kaksi, länsialueen alueraadin puheenjohtajan ja kaupunginvaltuutetun. Olen ensisijaisesti kaupunginvaltuutettu ja kannan vastuuni valtuustossa kuin muissakin luottamustoimissa tekemistäni päätöksistä koko kaupungin veronmaksajille ja vähintäänkin omille äänestäjilleni. Kun olen ollut päättämässä tuottavuustoimikunnassa muun muassa siitä, että käyttökustannuksia lisääviä investointeja ei tehdä, niin millainen dementikko ohittaa jo muutama kuukausi myöhemmin päätöksensä. Vaikkakin unohdus- ja tulkintatauti tuntuu olevan kovin yleinen sairaus politiikassa.

Alueraati ja Länsialueen asukasyhdistys edustajanaan hallitus, jonka puheenjohtaja olen myös, ottivat kesäkuussa 2010 kantaa hallihankkeeseen. Myös vuonna 2007 Länsialueen asukasyhdistys on antanut hankkeeseen lausuntonsa. Sen kanta perusteluineen on samansisältöinen kuin asukasyhdistyksen tänäkin päivänä. Ensisijainen on halli Sammontorille.

Kun länsialueen halli joskus rakennetaan, sen paras ja toivotuin paikka kaikin puolin on Sammontorilla aluekeskuksessa, jossa se palvelisi kaikkein parhaiten koko länsialuetta ja sen eri-ikäisiä asukkaita, yrittäjiä ja veronmaksajia myös tulevaisuudessa vuosikymmenien päähän katsottuna. Mutta nyt kaupunkimme taloudellisessa tilanteessa täytyy tarkkaan miettiä, mihin veroäyrejä kohdennamme ja nähdä tulevaisuudenvisiot kaikin puolin ennen kuin teemme pysyviä ja kauaskantoisia rakentamispäätöksiä.

Satu Virtala

MITÄ TARJOAKAAN UUSI VALTION MENOARVIO?

YLLÄTYS, yllätys. Veron korotuksia ja käyttömaksujen korotuksia. Miksi maksammekaan veroja, kun kohta joka paikassa joudumme maksamaan suhteellisen suuren käyttömaksun? Tämä käyttömaksuhan on tätä Vihreiden ajamaa politiikkaa. Toki Kokoomus ja Keskusta ovat asiasta mielissään, koska kysehän on käytännössä tasaverosta. Kuka korotuksista kärsii eniten? Tietysti lapsiperheet sekä pieni- ja keskituloiset.
Varsinkin lapsiperheiden taloudellinen tilanne kiristyy todella paljon.

Tämän ja edellisen hallituksen aikana verot Suomessa nousevat ennennäkemättömästi. Toki asialla on vaikutus työllisyyteen ja kulutukseen. Vaikutukset tulevat varmasti näkymään. Olemme kohta suossa ja syvällä, kun kunnatkin joutuvat nostamaan verotusta todella rajusti. Siis Suomi on varsinainen veroparatiisi verottajalle.

Tämän ja viime hallituksen toimet ovat olleet luokattoman huonoja. Rahaa poltetaan täysin järjettömiin asioihin. Esimerkkinä tuleva energiaverotuksen uudistaminen. Nyt alkaa ydinvoimaloiden maksu! Ja virkamieskunta vaan Suomessa kasvaa; tosin ei suorittavalla tasolla. EU:ssa asioista päättävät lobbarit ja virkamiehet. Mihin tarvitsemme korruptoitunutta EU systeemiä? EU:ssa sekä Suomessa kukoistaa ns. piilokorruptio joka paikassa. Niin kuin olemme huomanneet niin näitä kartellisakkoja jaetaan kiihtyvään tahtiin. Toki nämäkin sakot ovat todennäköisesti vain jäävuoren huippu. EU:n yhteismarkkinat ja yhteisvaluutta euro taas helpottavat huomattavasti rikollisuutta ja rahanpesua.

Ehkä eduskuntapuolueista huonoimman arvosanan saa kuitenkin Vihreät. Uusia ydinvoimaloita sen kun vaan pukkaa! Muka torjuntavoitto, kun tulossa vaan kaksi? Vihreiden populismia ja mediasirkusta.
No entä joukkoliikenne ja nuorten työttömyyden torjunta? Vihreiden kannatuksen nousu on käänteisesti verrannollinen joukkoliikenteen laskuun. Eli samassa suhteessa, kun Vihreiden kannatus on noussut, on joukkoliikenne laskenut. Nuorten työttömyyden torjunnasta puhumattakaan. Nuorisotyöttömyys on tiettävästi tilastojen mukaan monin paikoin vuosikausiin korkeimmalla tasollaan. Lisäksi eläinten huono kohtelu ei näytä Vihreitä paljon kiinnostavan.

Reijo Hirvonen
Lappeenranta

kirjoitus julkaistu Vartti, Lappeenranta 15.8 2010

Tärkeysjärjestys

Kun sain tietää uudesta Lappeenrannan teatterihankkeesta, olen alkanut miettiä, mihin tässä maassa menevät kaikki rahat.

Olen usein kuullut lapsista, joilla on käyttäytymishäiriöitä eivätkä he saa sellaista hoitoa, jota tarvitsisivat täällä Etelä-Karjalan alueella. Esimerkiksi aspergerin oireyhtymästä kärsivät lapset tarvitsevat paljon enemmän huomiota kuin normaalit lapset. Miten ihmeessä heidät voidaan siis laittaa tavalliselle koululuokalle?

Miksi emme voi laittaa rahaa siihen mihin sitä oikeasti tarvitaan eli lastemme ja nuortemme hyvinvointiin ja koulutukseen? Onko oikeasti tärkeämpää, että saamme tyydytettyä kulttuurinnälkäämme kuin se, että käyttäytymishäiriöstä kärsivät lapset saisivat oikeanlaista opetusta? Olen kuullut, että eräässä koulussa on jossain luokassa kolme aspergerin oireyhtymästä kärsivää lasta eikä opettaja tiedä, mitä hän tekisi noiden lasten kanssa, kun he purevat opettajia eivätkä siedä lähikontaktia.

Tavallisen luokanopettajan koulutuksen saanut henkilö ei ole saanut koulutusta opettaa käyttäytymishäiriöisiä lapsia, joten heiltä ei voi olettaa, että he osaisivat tehdä noiden lasten kanssa jotain sellaista, mikä tukisi heidän koulutaivaltaan yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi.

Pitää ottaa tietenkin myös huomioon normaalin koulun rehtorit, jotka tekevät parhaansa koulunsa hyväksi. Jos he eivät tiedä tällaisista sairauksista, he eivät osaa reagoida niihin oikein vaan saattavat uhata käyttäytymishäiriöistä lasta jopa koulusta erottamisella.

Jos saisimme vaikka Lappeenrantaan yhden koulun, jossa olisi erityisluokka, voisimme jo saada muutoksia aikaan. Koulumatkat pystyttäisiin järjestämään lähikunnista, joten siinäkään ei voi olla ongelmaa. Ongelma on se yksi todella pirullinen asia, missä emme saisi nuukailla, kun on kyse lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Ongelma on raha.

Mirka Salo (ps.)

Ala- ja yläkoulut pidettävä erillään

Kansanedustajaehdokas,

kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.), ja lautakunnan jäsen Anni Kekki (kesk.) eivät radiohaastattelussa 21.4. olleet sitä mieltä, että Alakylän alakoululaisten koulumatka ja sijoittaminen Kimpiseen olisi huono asia. Luulen, että lautakunnan puheenjohtaja olisi toista mieltä, jos itse asuisi perheineen Alakylän alueella.

Uskoin, että Ruoholammelle rakentaneet perheet eivät kauan halua lapsiaan Skinnarilan alakoulussa pitää ja uuden Lappeen koulun rakentaminen nytkähtää liikkeelle pian. Niin kävikin. Ruoholammella asuva kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja ja Ruoholammen asukasyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Kopra on tästä varmaan erityisen hyvillään.

Kun perheille toisaalle rakennetaan alakouluja, täytyy sitten muilta perheiltä toisaalla niitä lakkauttaa. Siitä huolimatta, että nämä perheet ovat sieltä varta vasten lapsiansa ja olemassa olevaa koulua ajatellen talonsa ostaneet.

Rahan ei pitäisi koskaan mennä kaiken edelle. Vanhassa vara parempi. Ala- ja yläkoululaiset on tarkoituksella iät ajat pidetty eri koulurakennuksissa. Yläkoululaisten viikonloppukännäämis- ja seksinharrastamiskertomuksia sekä kiroilua kuunnellessa samoin kuin tupakanpolttoa ja syljeksimistä koulun kulmilla katsellessaan alakoululaisemme oppivat tosiaan yhtenäiskoulujen säännöille tulevaisuudessa hyvissä ajoin.

Näin saamme opetuspäällikkö Mari Routinkin peräänkuuluttamia ”yhtenäiskoulujen hyviä kokemuksia”, sekä muotoutuu oppilaiden toimintakulttuuri ”positiiviseksi, yhteiseksi tekemiseksi”.

Ovatko päättäjämme ja virkamiehemme menettäneet näkökykynsä? Ainut, joka ansaitsee kiitoksen, on alaikäisistä koostuva nuorisovaltuustomme, joka on yksimielisesti ollut toista mieltä. Kannattaisi aikuisten päättäjien kuunnella heitä.

Kun nyt kerran kouluverkkouudistusta kaivataan, olisimme toisaalta voineet jättää myös monen miljoonan Ruoholammen päiväkodin ja alakoulun rakentamatta ja integroida ne yliopisto/ammattikorkeakoulukampukselle. Samoin Korkea-ahon, Rutolan ja Skinnarilan alakoulut sekä Sammonlahden yläkoulun.

Muitakin päiväkoteja ja vanhusten palvelutalojakin. Vauvasta vaariin. Olisi saatu mahdottomat säästöt, jättisuuri ruokala ja jättisuuri yhteiskampus. Melkein maailman suurin.

Satu Virtala